KAARINA RATA-ULTRA...

...kisaraportti on hiukan kestänyt valmistua. Tämä 12h ultrajuoksu oli suunnitelmissani 1.päätapahtuma (1/3) tänä vuonna. 

Valmistautuminen:
Sujui jo totuttuun tapaan eli meinasi jäädä viime tippaan. En edes viitsinyt kirjoitella tavaroiden ja eväiden keräilystä, kun se sujuu aina samalla tavalla. Vaatteita on paljon, juomia paljon, syötävää vähän ja tällä kertaa kaikki tarpeellinen tuli mukaan. Viimeisellä viikolla en paljoa juossut, mutta viimeinen puolipitkä (15km) 8.4 kulki oikein hyvin. 

KARUsta tuli sähköpostia:
"Olemme jakaneet osallistujat kaksille radoille, eliittijuoksijat juoksevat radoilla 1 ja 2, muut radoilla 5 ja 6. Molemmilta tulee virallinen tulos. Rata 1 on 400m ja rata 5 430,66m."

Minuahan ei tietenkään oltu laitettu eliittiradalle, mutta kyselin voisinko sinne päästä, kun yritän omaa ja N55-sarjan ennätystä. Sain niin hienon vastauksen, että laitan sen tähän:

 Terve,
Ilman muuta olet tuolla tavoitteella mukana eliittiradoilla ja siirsin sinut sinne:)
1. realistinen mahdollisuus palkintopallille kokonaiskilpailussa
2. hyvinkin realistinen mahdollisuus ikäsarjan SE-tulokseen
Ei kuitenkaan mitään paineita;)
Juokset ihan omaa juoksua ja vaikka juoksu menisi vähän pipariksi niin ei ole mitään syytä ruveta sen kummemmin väistelemään muita. Siinä on kuitenkin sen verran harvakseltaan juoksijoita. Ajatellaan vaikkapa E24:n 120 juoksijaa vs. meidän eliittiratojen n. 20 juoksijaa. Tilaa on!

Näkemisiin lauantaihin,
- J.Klasila, FMR - 

 Tapahtumien kulku:
Herätys klo 5:00. Söin aika kevyen aamiaisen eli tuoremehua, puuroa (voisilmällä!) ja kahvia. Tein evääksi pienen sämpylän, urheilujuomaa ja banaanin. Latasin kylmälaukkuun eväät. Koska ilma oli aamulla aika rapsakka (+3), puin päälle vähän enemmän vaatetta ja päätin pukeutua juoksuvaatteisiin vasta paikan päällä. Vähän yli klo 6:00 olin pakannut itseni ja tavarat Volvoon. Matkalla jouduin pysähtymään kerran ja käymään pusikossa (ei huoltoasemia).

Auringon noustessa. Kuva: Jari Tomppo

Klo 08:10 olin jo Kaarinan urheilukentän P-paikalla. Kentän ympärillä oli täysi tohina päällä. 

Monitoimitalo Kuva: Petteri Jokela

Suuntasin ensimmäiseksi monitoimitaloon ja numeron+chipin noutoon. Siellä olikin jo tuttuja järjestävän seuran FMR:n jäseniä toimitsijoina. Sain kirjekuoressa numeroni ja muovipussissa chipit. Vein laukkuni naisten pukuhuoneeseen ja lähdin viemään muita tavaroita kentälle.

Koska 1. ja 2. radat oli varattu eliittijuoksijoille, oli meidän huoltopöydille varattu pääsuoran 3. radalta paikat. Järjestin kylmälaukun ja muovilaatikot yhden pöydän päähän, kun olimme ensin Helin kanssa asiaa vähän tutkineet. Järjestely oli hyvä ja toimi kisassa loistavasti. Radoilla 5 ja 6 juokseville oli järjestäjien huoltopöydät radalla 4 ja omia eväitä varten samassa rivissä meidän kanssa.

Pukuhuoneessa vaihdoin juoksuvaatteet ja juteltiin muiden osallistujien kanssa. Iloisia jälleennäkemisiä Katjan ja Marin kanssa. Lähdin pitkillä trikoilla (uudet Craftit), Wihojen t-paidalla ja NB:n pitkähihaisella liikkeelle. Lippalakin olin muistanut, onneksi ja aurinkolasit viimeistelivät luukin. Aurinkorasva oli mukana, mutta sen unohdin!

Petri työssään Kuva: Petteri Jokela

Lähtö tapahtui takakaarteesta missä oman seurani Petri Haavisto  http://pjhrunning.net/
huolehti ajanotosta ja tuloksista. 

Kuva: Jari Tomppo

12h-kisaan lähti 20 juoksijaa, joten radoilla ei ollut ruuhkaa ensimmäiseen 6h:n. Muutama kierros juostiin sopivaa vauhtia hakien. Minä aloitin totutusti liian lujaa juosten Helin kanssa samaa vauhtia. Pian järki voitti ja jatkoin omaa tavoitevauhtiani - tosin hieman nopeammin. Olin laskenut, että 24-25 kierrosta/0,5h riittää hyvin omaan ennätykseen. Ja jos vauhti hyytyy niin 22-23 kierrostaakin riittää - johonkin(?). Pieni vaikeus aste ilmeni, kun huomasin ettei paikalla ollut ajanottokelloa. Siis sellaista juoksuaikaa mittaavaa. Niinpä. Olin ohjelmoinut juoksukellooni vain keskivauhdin, kierrosvauhdin ja matkan. Suunto sekosi jo heti alussa ja esim. 20km kohdalla näytti minulle jo 21.5km juostuksi. Radalla (400m) on kuitenkin helppo laskea juostua matkaa, mutta kierrosnopeus tms. on hieman vaikeaa ilman kelloa. Täytyy vielä todeta, että myös tuo kierrosten laskeminen heikentyy loppua kohti, mutta siitä hieman myöhemmin.

Alussa juttelimme muiden juoksijoiden kanssa, mutta porukka, jossa oli vain 10 juoksijaa hajosi pian koko 400m:n matkalle. Onneksi DJ soitteli jo hetken päästä hyvää musiikkia. Seurasin monitoimitalon seinällä olevaa kelloa ja laskin kierroksia aluksi 12-13 kierrosta/ 15min. Parin tunnin jälkeen aurinko alkoi lämmittämään niin, että aloimme vähentämään vaatteita. Minä odottelin niin kauan, että suorilla puhaltava tuuli ei varmasti enää jäähdyttäisi. 

Petri huuteli väliaikoja ja matkoja juoksijoille. Minulle hän huuteli, että 20km:ä tuli täyteen ja ajassa 2:02h. Puolilta päivin oli odotettavissa ensimmäinen suunnanmuutos. Sitä odotellessa aika kului vielä aikas hyvin. 

Juoksusuunta on vaihdettu Kuva: Jari Tomppo

Ihmeesti tuo juoksusuunnan vaihto piristi varsinkin, kun pääsin juoksemaan hetken "kärjessä". Ihan oikeesti ei uskoisi kuinka rattoisasti taas aika kuluu, kun katselee maisemia ja muita juoksijoita eri suunnalta.










Ensimmäisen maratonin saavuttaminen tuntui kestävän ja kestävän. Juoksin hetken Jannen kanssa, joka oli juuri saavuttanut tuon 42,2km ja minulta puuttui vielä n 3-4km:ä! Janne kertoi vauhtinsa hieman hiipuneen, kun hän saavutti maran. Minä laskin edelleen kierroksia ja aikaa. Ajassa 4:23 saavutin 1.maratonin ja sekin taas ihmeesti piristi. Mietin pidempää huoltotaukoa joko ennen kuin 6h:n juoksijat tulisivat radalle tai heti sen jälkeen. Kuuluttaja ilmoitti, että seuraava suunnanvaihto olisi klo 14:45, koska 6h-juoksijat tulisivat klo 15:00 lähtöön. Päätin sinnitellä ja ottaa huollon vasta klo 15 jälkeen.

2.suunnanvaihto: Janne peesissä Kuva: Petteri Jokela

Klo 15:00 tuli radalle n. 50 juoksijaa lisää. Henri Ansio, Jyrki Kukko ja Noora Honkala lähtivät metsästämään 6h Suomen ennätyksiä. Oli se uljasta menoa koko 6 tuntia!

Tervehdimme tuttujen juoksijoiden kanssa ja vaihdoimme muutaman sanankin siinä ohitellessamme. No, minä jouduin sitten huoltamaan eli wc -käynti ja lähinnä juomaa. Olin ensimmäisen 6h aikana ottanut 3 geeliä, pari palaa banaania ja lähinnä juonut! Lämpötila oli kuvunnut n. +16 varjossa ja varjoa ei kentällä ollut. Juotavaa kului. Tankkasin mustikkakeittoa, omenatuoremehua+wichyä, sitruunajääteetä ja smoothieita. Järjestäjiltä otin välillä urheilujuomaa.

6 tunnin kohdilla olin saanut täyteen 56,4km ja tavoitteessa. Huoltotauon jälkeen 60km täyttyikin aika äkkiä ja liihoittelin iloissani jonkin aikaa. Vaikeudet alkoivatkin sitten aika äkkiä tuon "liihoittelun" jälkeen. Kuumuus ja siitä johtuva jatkuva juominen tuntuivat vievän voimia ja ottavan vatsan päälle. Onneksi kuuluttaja taas pelasti ja kertoi vilvoittelumahdollisuudesta. 

Viileää vettä jäähdyttelyyn Kuva: Petteri Jokela

Kasvojen ja niskan huuhtelu piristikin taas jonkin verran.

Yritin tsempata itseäni laskemalla edelleen kierroksia: juokse 3 kierrosta, juo neljännellä eli piti laskea 7 kierrosta. Miten tuo seitsemään laskeminenkin voi olla noin hankalaa 9 tunnin juoksun jälkeen. Onneksi Petri pelasti ja huuteli aina pyydettäessä sekä kierrokset että kilometrit. Muutkin juoksijat käyttivät tätä palvelua hyväkseen ja kiitelivätkin Petriä. Jouduin myös pitämään itselleni puhuttelun, kun kierrosvauhti vain laski. Kello 18 jälkeen aloitin taas sitkeän kierrosten tavoittelun, kun olin päätynyt laskuissani siihen, että omaa ennätystä (PB) ei ehkä tule, mutta N55 SE ehkä kuitenkin.

Jyrki Kukko (M50 SE), minä ja Noora Honkala (N SE)

6h -juoksijat toivat kyllä säpinää radalle ja auringon hiljalleen laskiessa uusi innostus tarttui muihinkin juoksijoihin. Kaikki kannustivat Henriä ja Nooraa. Myöhemmin huomattiin, että myös Jyrki Kukko (M50 6h) on SE vauhdissa. Sitten joukkoon liittyi Heli Lehtinen (N50 12h), Pertti Kalliola (M70 12h) ja minä (N55 12h).

Tuntui, että 100km ei täyttyisi ikinä ja aikaa se veikin 11:16. Sitten vain kierros kerrallaan tavoittelemaan 104km:ä, jolloin SE olisi minun. Taas laskuissa sekaisin ja vielä yksi kierros, että 104km täyttyisi. Ja SE on mun! Huusin Petrille uutisen, jota hän ei osannut odottaa. Hymyilin kuin haljennut nakki koko seuraavan kierroksen ajan. Ja sitten vain lisää kierroksia.

SE naisilla ikäeroa 30vuotta!

Viime kierroksilla jännitettiin lähinnä Nooraa ja Perttiä, jotka saavuttivatkin SE:t. Kannustus oli kovaa sekä kansajuoksijoilla, huoltoryhmällä että katsojilla. Vihdoin saimme lopetuspalikat käsiimme ja yritimme vielä viimeiset 15minuuttia pistellä metrejä paremmiksi. 

12 tuntia täynnä klo 21:00 ja tuloksena minulla 106,429km eli uusi N55 SE!
Kaikkiaan kisassa tehtiin 6 kpl SE tuloksia eli kovatasoinen kisa.

Vielä vähän tunnelmia:

Maria Tähkävuori -legenda

 

Viime metreillä!