maanantai 30. kesäkuuta 2014

UUSIA ULTRAKOKEMUKSIA ON...

... tiedossa ensi viikonloppuna. " RC Eemelin kesäyön unelma on kaikkien ultrajuoksijoiden ja muiden pitkän matkan hörhöjen ainoa oikea kesähuvi!" Lainaus on suoraan järjestäjän sivuilta http://rc.eeme.li/unelma/ .

Kyseessähän on siis maastossa juostava 80-90km:n mittainen ultrajuoksu. Reittiä ei ole merkitty maastoon, vaan reitillä on pysyttävä kartan, suullisten ohjeiden ja mahdollisen gsp-laitteen avulla. Olin katsellut jo keväällä tätä mielenkiintoista tapahtumaa, mutta suunnistus arvelutti minua. Minähän en ole mikään gsp-laitteiden suurkuluttaja, vaikka sellaisia omistankin. Luin kuitenkin tapahtuman sivuilta, että "ohjaajia" voi olla useampiakin matkalla. No, juoksuseurani puheenjohtaja Petri osallistui viime vuonna tapahtumaan ja häneltä kyselin neuvoja. Kuten jaksaisinko, eksyisinkö, häpeäisinkö..??? Petri oli hyvin kannustava ja kehoitti mukaan. Kertoi, että viime vuonna porukka pysyi hyvin kasassa ja jos tarve vaatisi, jota hän ei kyllä uskonut, hän itse voisi olla juoksukaverinani loppuun asti. Kyydinkin vielä lupasi mennen tullen. Hienoa! Ei muutakuin ilmo sisään.

Jotka minut tuntevat arvaavat, että tapani mukaan tein pienen testi lenkin ennen ilmoittautumista. Muistin, että olin käynyt tutkimassa Kaarinanpolun pohjoista reittiä, mutta todennut sen suunnittelua vaativaksi reitiksi. Ja toisin kävi.

Sunnuntaina siis testilenkille. Iltapäivällä lähdin kohti Kaarinanpolun risteystä. Meiltä kotoa tulee n. 4km kohtaan mistä voi lähteä joko etelään tai pohjoiseen. Lämpötila oli +13 ja vähän ripsi sadetta. Mieheni I oli käynyt jo 10km:n lenkillä ja kertoi, ettei sadekaan yhtään haittaa.



  
Kun pääsin Kaarinanpolun alkuun, hämmästyin, koska paikalla olivat käyneet raivaajat. Reitin vartta oli raivattu ja hiekkaa levitetty. Tämä näytti jo liiankin helpolta. Nyt vain piti seurata erilaisia sinisiä merkkejä, joilla reitti oli merkitty. Olin katsonut karttaa silloin kerran ja se oli päässäni suurin piirtein. Eli se siitä suunnittelusta. Onneksi oli kännykkä mukana.






    Kohta reitti muuttui tällaiseksi hyvin juostavaksi poluksi. Tosin tätä riemua riitti vain hetken.





Koska oli ollut kovin sateista ja maaperä tuolla on muutenkin kosteaa, jopa välillä soista, niin aika mutalammikoita pääsi välillä ylittämään. Onneksi oli pitkospuita. Tässä ihan hyväkuntoisia, mutta ei niitä pitkin pystynyt oikein juoksemaan, kun notkuivat eri tahtiin. Osa pitkospuista oli lahonneita, mutta osaa oltiin jo uusimassa.















Ja taas välillä oli näinkin hienoa kangasmaastoa. Tässä oli kiva kipitellä juuria väistellen.





















Tässä esimerkki reitin merkitsemisestä. Reitti on siis merkitty sinisellä. Välillä maalia on sipaistu kiviin, kallioihin, puihin yms. Tässä kallioon oli laitettu merkkipaalu ja sen pää maalattu siniseksi. Näkyi hyvin, koska paikka oli kallioinen ja joutui hetken hakemaan missä seuraava merkki on. Tuosta sitten vaan merkin vasemmalta puolelta ylös.












Sade yltyi lenkin aikana, muttei varsinaisesti haitannut. Vähän meinasi välillä tulla vilu, kun ei päässyt juoksemaan. Ihan seuraavalle etapille en päässyt, koska vastaan tuli tämä lätäkkö, jota en enää lähtenyt kiertämään. Kalliossa merkki, että tästä pitäisi mennä.





Paluumatka samaa reittiä takaisin. Tuolla voi nähdä pienen polun, jota pitkin tulin. Huomioi vasemmalla taas maalattu merkki puussa. Kallio näyttää liukkaalta, mutta maastojuoksukengät pitivät tässäkin hyvin.























Sade sai pitkospuut aika liukkaiksi. Tässä taas hyväkuntoista pitkosta. Täältä tullaan...

























    ...ja tuonne mennään. Hieman märkä polkutallaaja kuitenkin hyvällä mielellä.

Päälle vielä 12km:ä helpompaa reittiä ja pitkis 21km:ä täynnä. Antoi uskallusta ilmoittautua kesäyön unelmaan.



sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

ENSIMMÄINEN JUHANNUSMARATON ...

on sitten juostu. Täytyi oikein katsoa tilastoista, mutta ei, en ole koskaan aiemmin juossut juhannuksen aikoihin. Vappuna on kyllä muutamia kertoja osallistuttu, muttei tosiaan keskikesän juhlan tienoilla. Vihdoin on myös tuleva juoksusuunnitelma tehty. Juuri tämä juhannusmaraton sisältyi suunnitelmaan.

Urheilu:

Tampereen Maratonklubin juhannusmaraton 22.6 klo 10.00:
En ole koskaan aiemmin valmistautunut maratonin juoksemisen näin. Koska mieheni I oli juhannusaattona ja juhannuspäivänä aamuvuoroissa, päätimme syödä juhannusaattona (pe) possunliha risottoa. Jouduimme tyhjentämään grillijuhlista 2vk:a sitten jääneen punaviinilaatikon (n. 3lasillista/nenä) ja valkoviinipullon (1lasillinen/nenä) etteivät menisi huonoksi (kröhöm). Onneksi ajoissa nukkumaan, kun mieheni I joutuu heräämään aamuvuoroon klo 4.45.

Kun sitten juhannuspäivänä vietimme ns. oikeasti juhannusta, halusi mieheni I ruuaksi ripsejä ja parmesanperunoita. Kyyti pojaksi ja saunajuomaksi otin tietysti olutta (vain 2 tölkkiä à 0,33l). Ja jälkiruuaksi mustikkapiirakkaa kahvin kanssa. Tankattua siis tuli, mutta hieman väärillä aineilla.

Juoksemaan lähdettiin taas Nokian Edenin "takapihalta" siitä hoitolan ovelta. Säähän oli Suomen suvisää. Aluksi +8C ja pilvistä. Sitten paistoi aurinko. Välillä satoi, niin että tuulessa tuli vähän viileä ja sitten taas paistoi. Lopuksi vähän tihutti. Ei paha ; )

Juoksu sujui 4 kierrosta ( à 7,xxxkm/kierros) hyvin. Tuo 4. kierros oikeinkin hyvin, kiitos ottamani geelin. Tietysti 5.kierros olikin sitten vaikea (?).  Onneksi viimeinen kierros on aina "helppo". Loppuaika 4:05:04, johon olen ihan tyytyväinen.

Loppuaika
 
Kartta reitistä


















Suihkuun kylpylään, syömään Edenin ravintolaan (sisältyi  maratonareille) ja sitten äitini A:n synttäreille. Sain syödä hyvää kahvin kanssa ja mukaan vielä raparperi-mansikkakeittoa.

Suunnitelma loppu vuodeksi(?):
Koska Oxroad Ultraa ei juosta tänä kesänä, niin juoksusuunnitelmani menivät uusiksi. Niissä olikin pureskeltavaa. Huomasin, että minulle on kertynyt tämän päiväinen juhannusmaraton mukaan lukien 32 maratonia. No, päätin siis kerätä niitä tässä muutamia eli tarkoitus on juosta yksi maraton kuukaudessa ikään kuin "pitkänä lenkkinä" eli ei mitään ennätysten hakua. Hakusessa on ORU:n peruuttamisen jälkeen ollut jokin muu ultrajuoksu. Mielellään vaikka se 100M eli 100 mailia. Löysin DUV:n kalenterista kaksi vaihtoehtoa. Toinen oli Berlinissä 16.-17.8 juostava 3. 100 Meilen Berlin. Suunnittelimme jo mieheni I:n kanssa majoituksia ja lentoja, mutta tämä kaatui mahdottomana. Sitten oli Västeråsissa 20.-21.9 juostava Black River Run. Siihen lämpesin heti, kun luin heidän nettisivut www.blackriverrun.se. Vaikuttaa hyvin järjestetyltä kisalta. Hintakin on edellinen näin pitkäksi matkaksi (65euroa). Koska mieheni I ei työnsä vuoksi pääsisi mukaan, jouduin miettimään miten matkustaminen ja huolto onnistuu. Näitä olen tässä viimeiset 2-3vk:a viilannut. Hyvää apua olen saanut mieheni I:n sedältä joka asuu, yllätys Västeråsissa ja Ystävältäni T:ltä, joka asuu Tukholmassa. Yöpaikka ja kuljetukset olisivat mahdollisia. Ainoat asiat mitkä vähän mietityttää ovat raskaalta näyttävä reitti ja oma vaativa ruokahuolto. Reitti vaatii varsinkin yöllä varovaisuutta maasto-osuuksilla ja ilmeisesti reitillä on jonkin verran mäkiä. Täytyy miettiä sopivia suolaisia ruokia, että jaksaa juosta. No, tilanne on nyt sellainen, että tänä iltana päätän juteltuani mieheni I:n kanssa, ilmoittaudunko BRR:n eli Black River Runiin.

Askartelu:

Koska mieheni I oli juhannuksena aamuvuoroissa, heräsin minäkin ajoissa ja ehdin hyvin askartelemaan. Viimeistelin muutamia keskeneräisiä kortteja ja suunnittelin pari uutta. Koska äitini A:lla oli sunnuntaina synttärit, valmistin hänelle synttärikortin. Siitä tulikin hyvä pohja esim. lahjakortiksi.

Laitan muista korteista kuvia, kun huomenna ehdin ottaa niistä kunnon kuvia. Nyt tässä tuo äitini A:n kortti vähän huono tasoisena.

Tekstin voi muuttaa
 
Lahjakortti kotelo






















perjantai 13. kesäkuuta 2014

ILMAN SUUNNITELMAA...

... ei oikein saa mitään aikaiseksi. Eikö olekin yllätys? Tarkoitan tietysti, että kun Oxroad Ultra peruttiin, niin jäin vähän tyhjän päälle. Siitä johtuen on helppo viettää helppoja päiviä lintsaamalla urheilusta ja tekemällä muka muuta tärkeää. Jotenkin olen jättänyt sen uuden suunnitelman tekemisen ja keskittynyt mieheni I:n grillijuhlien järjestämiseen yms. Mutta nyt tulee muutos. Se alkoi ma 9.6, jolloin tein ainakin sellaisen suunnitelman, että tällä viikolla kilometrejä pitää kerätä. 

Urheilu: 

Eli viikko Kokkola Ultra Runin jälkeen meni ihan huilatessa. Viikon päästä sunnuntaina pieni lenkki. Viikolla 26 kertyi vain reilu 30km, vk:lla 23 25km...

Nyt siis viikko 24 on alkanut normaalilla harjoittelutahdilla. Tosin harjoittelutehoa pitää nostaa hieman maltillisesti, koska harjoittelumäärät ovat olleet pieniä. Tällä viikolla maanantaina 12,5km, tiistaina 11km, keskiviikkona lepo, torstaina 12km ja perjantaina 16km. Tarkoitus on lauantaina juosta 12km ja sunnuntaina 22-25km pitkä. Ensi viikko on vielä harjoittelumääriltään auki, koska mietin siihen jotain maratonin juoksemista. Luultavasti jää vielä alle 100km:n. 

Suunnitelmia on nyt haudottu 2-3vk:a ja vähän on ajatus kirkastunut. Taidan laittaa siitä ihan oman jutun, kun ehdin.

Juoksija-lehden juoksukalenteri
 

 

Askartelu:

Askartelu puolella olen ollut nyt ahkerampi. Mieheni I:n syntymäpäivän rääppäiseksi järjestettyyn grillijuhlaan piti tehdä pientä askartelua. 


Jalkapallomuki
Kertakäyttömukit koristelin eri jalkapallojoukkueiden logoilla. Crystal Palace (mieheni I:n joukkue), ManU (minä), Liverpool, Barcelona FC ja sai siis valita myös tämän pelkän jalkapallon.















Koristeet
Mukeihin tuli alkudrinkki, jonka koristeeksi laitoin limesiivun ja kirsikan, joita paikoillaan piti, yllätys, jalkapallolipullinen coctailtikku. Kopion jalkapallon kuvia, tulostin, leikkasin lipuiksi, käänsin kaksinkerroin ja liimasin coctailtikkuihin.
Lisäksi ovilappu ja ohjelmat.







Ovilappu
Ohjelma



Muutamia kortteja ehdin tekemään juhlien jälkeen. Äitini A tarvitsi ystävälleen syntymäpäiväkortin ja tein hänelle "gatefold" eli porttimallin kortin. Sitä mukaellen tein kaksi muutakin korttia. Muuten samanlaiset, mutta toinen pinkki ja toinen lila.

Pinkki kortti


Kortti sisältä










Lilakortti








Onnitteluteksti







Näitä perhoskortteja on tosi kiva tehdä ja kun vauhtiin pääsee, niitä tulee monta kerralla. Sain myös melkein valmiiksi 4-5 muuta korttia, mutta ovat vielä viimeistelyä vailla. Niistä lisää myöhemmin.




P.S. Penkkiurheilua sen verran, että Jalkapallon MM-kisat alkoivat eilen Brasiliassa. Olemme mieheni I:n kanssa jalkapallofaneja ja jatko tietää pitkiä iltoja tv:n ääressä. Viimeinen peli alkaa Suomen aikaan klo 1.00. 

Valmistaudutaan MM-kisoihin