perjantai 5. elokuuta 2016

HYVÄ ETELÄNLEIRIPAIKKA...

...tuo Torremolinos olisi ja on. Monet suomalaiset urheilijat ja kuntoilijat ovat sen löytäneet vuosikymmenten aikana ja nyt se tuli itsekin todettua. Olin siis iloisesti ja positiivisesti yllättynyt paikasta. Heinäkuu ei ehkä ole paras kuntoilukuukausi korkean lämpötilan vuoksi, mutta esim. keväällä ja syksyllä, miksei talvellakin, paikka on varmasti potentiaalinen harjoittelupaikka.

Nytkin keskikesällä Torremolinoksen rantakadulla kävi aamuisin ja iltaisin sellainen liikkujien kuhina, ettei yksin tarvinnut liikkua. Kävelijät, juoksijat, pyöräilijät ja rullaluistelijat viilettivät ihailtavan ahkerasti edestakaisin rantakatua, jota jatkuu silminkantamattomiin "kylästä" toiseen. Rantakatu, siltä osin kuin minä sitä näin, on tasaista ja laatoituskin on mukavan tasaista eikä tarvitse pelätä jalan tökkäävän kohollaan olevan laatan reunaan. Lisäksi ympäristössä oli aina siistiä. Myös merivesi oli puhdasta eikä rannassa ollut levää tai muuta roskaa.


Rantakatua





Oma lenkkeily jäi vain kahteen juoksu kertaan. Olimme mieheni I:n kanssa aamulenkillä ke 20.7 ja juoksimme naapuri "kylään" päin. Reitti on todella suoraa ja tuo ainut mutka johtuu pienestä kallionkielekkeestä, jonka rantakatu kiertää. Toisen kerran kävin aamulenkillä su 24.7, jolloin suuntasin rantakatua itään päin. Samaa suoraa rantakatua jatkui n. 2,5km ja sitten rantakatu päättyi, mutta ranta jatkui.

Keskiviikon lenkki





Muuta liikuntaa tulikin sitten vaelluksen, kävelyn ja vesiliikunnan parissa. Teimme kaksi päiväretkeä Malagaan, jolloin ensimmäisellä kerralla kävimme Gibralfaron linnoituksella. Linnoitukselle vie kävelyreitti, joka on mutkikas ja paikoin aika jyrkkä. Myös lämpö tuo oman haasteensa retkeilyyn. Linnoituksen voi kiertää kokonaisuudessaan muureja myöten. Taitaa olla laajin muurillakävely mitä itse olen tehnyt. Esim. Towerissa (Lontoo) ei pääse näin pitkää matkaa muurilla. Lisäksi kävimme vielä Alcazaban linnoituksella, joka se oli tasaista.


Torstaina 21.7 kävin vaeltamassa Camito Del Rey´n vaellusreitin, josta pitkä tarina http://autshh.blogspot.fi/ 

Pe 22.7 autoilimme Gibraltarille ja olin saanut vinkin, että auto kannattaa jättää Espanjan puolelle, koska tullimuodollisuudet vievät paljon aikaa. Tulipa sitten käveltyä rajan yli, köysiradalle ja luonnonpuistossa koko päivä.

La 23.7 suuntasimme Rondaan, joka on viehättävä kylä n.712m merenpinnan yläpuolella. Ronda sijaitsee 120m korkean rotkon reunalla ja tietysti minun piti käydä katsastamassa rotkolle menevää polkua.

Tajo-rotkon reunalla

















Rondassa
















Koska retkeilimme näinkin paljon ei aikaa juoksulenkeille oikein ollut. Kävelyä tuli näillä reissuilla runsaasti. Andalusiassa on suuret korkeuserot, joten aika paljon tuli ylämäki-alamäki -kävelyä.

Vesiurheilua harrastimme merijumpan eli aallokossa hyppimisen muodossa. Sanoinkin miehelleni I:lle, että olen jo niin vanha, että pitäisi aloittaa vesijumppa, kun vammani (vas. jalka ja kyynärpää) tykkäsivät tuosta meressä hyppimisestä.




Sopivaa aallokkoa




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti