KOLMAS KERTA...

... toden sanoo(?). Eli aloitin sitten kolmannen kerran TOSI harjoittelun. Jokohan nyt pääsisin siihen vauhtiin, ettei helmikuussa tarvitse ihan itkeä 24h kisassa!


Onneksi luin uudesta Juoksija-lehdestä tuon levon tärkeydestä. Ja kyllähän se taas kevyesti kulki, kun oli tuo joulunalus levätty. Olin kasannut itselleni niin paljon tehtävää, vaikka olin myös jättänyt tehtäviä pois ja mieheni I:n tehtäväksi, että huonosti riitti aikaa treenamiselle.

Lisäpaineita toi uudessa työpaikassa aloittaminen. Eihän tuo Hämeenlinnaan ajeleminen niin kummoista ole, hyvä ja nopea väylä, mutta kun ne työpäivät venyvät 12-14 tuntisiksi, niin se se on haastavaa. Tosin nyt minulla on ollut vajaita viikkoja vielä.

Urheilu:

Alkuviikosta oli joululahjat vielä niin pahasti kesken, etten malttanut lähteä niiden äärestä. Tähän loppuviikkoon otin sitten sellaisen rypäsharjoittelun. 
Perjantaina juoksin  Niihaman majalle 11km ja illalla juoksin juoksumatolla tiukan 5km:n lenkin= 16km. Keskivauhti oli 5:53min/km
Lauantaina juostiin ensin mieheni I:n kanssa 8km ja sitten juoksin vielä toiset 8km= 16km. Keskivauhti 6:09min/km.
Sunnuntaina juostiin mieheni I:n kanssa 8km. Nyt tehtiin tarkoituksella hidas lenkki. Tarkoitus olisi vielä juosta toinen pikku lenkki matolla, mutta katsotaan miten tämä "nukkupäivä" vaikuttaa. Olen siis tullut töistä klo 8.00, herännyt klo 12.30 ja lenkille lähdettiin ko 14.00.

Pitäisi varmaan jatkaa tuota vapaapäivien kahden harjoituksen menetelmää, koska tuntuu toimivan aika hyvin. Silloin voi myös tyytyä hieman lyhyempiin lenkkeihin työpäivinä. Vielä pitää hioa tuota päivävuoron harjoittelua. Silloin minulla on herätys klo 5.00. Lähtö Hämeenlinnaan klo 5.50. Töissä klo 7.00-19.00. Kotona siis klo 20.00. Sitten pitäisi juosta ja seuraavana päivänä voipi taas olla töitä klo8.00. Mietintämyssy siis päähän. Joka olikin mulla jo juoksulenkillä päässä ja keksin kyllä tuohon aikataulutuksen.

Jatkossa kerron sitten valmistautumisesta Espoo 24h juoksuun. Laitan lähipäivinä vähän tausta tietoa tapahtumasta.

Askartelu:

Huomasin juuri etten ole kutonut, virkannut, askarrellut tai ristipistoillut 6 päivään! No, nyt jo taas alkaa kutiamaan. Muutama työ jäi vähän kesken ennen joulua ja ne luultavasti valmistuvat ensi jouluksi. Pää kihisee uusia suunnitelmia. Voi, kun päivässä olisi ainakin 36h.

Ennen joulua valmistin siis runsaasti joulukortteja myyntiin. Kiitos vielä kaikille myyjille ja ostajille. Omalle väelle valmistin vielä muutamia ihan uusia malleja. Nämä pääsevät varmaan ensi vuoden mallistoon joko sellisenaan tai vähän muunneltuina.

Äiti A:n joulukortti

 

Siskoni M:n joulukortti

Siskon pojan joulukortti

Olin ostanut jo ajoissa mielestäni ihania ristipistotöitä. Tosin se tekeminen jäi vähän viimetippaan. Huomasin myös kuinka mukavaa ristipistotöiden tekeminen on. Onneksi niitäkin on tuolla keskeneräisinä, joten sitäkin tekemistä riittää tulevaisuudessa.

Mansikkamuffinssi

After Eight muffinssi

Tällaisia serviettitelineitä tein lahjaksi 3 kpl. Kahdessa telineessä oli nämä muffinssikuviot ja yhdessä oli viini-juusto teema. Muffinssit menivät ystävilleni H&R:lle ja mieheni I:n kummeille. Viini-juusto teemallinen mieheni I:n siskolle anneaulikille (anneaulikki.blogspot.com) ja hänen Ukkokullalleen.





Kunhan päästään ensi vuoteen 2014 niin korttien suunnittelu pääsee vauhtiin. Suunnitelmana on, että ensimmäiseksi painan kaikista jo minulla olevista kuvista mallit ja maalaan ne. Ehkä pari mallia per kuva. Ja siitä sitten korttien suunnitteluun. 

Toivon, että pystyn vastustamaan uusien leimasimien ostoa, koska vanhoja käyttämättömiä on vielä paljon. Joulukuviakin riittä vielä ainakin ensi jouluksi.

JAKSAMISESTA...

...halusin kirjoittaa teille. Tämä siis liittyy anneaulikin kommenttiin, että pitää varoa ettei touhua liikaa...
Jaksaminen on niin mielenkiintoinen aihe, että sitä on hieman avattava blogin pääaiheiden URHEILU ja ASKARTELU kautta. 

Urheilu:

Liikunnassa on aina vaarana se yli-innokkuus, joka voi kostautua esim. ylikuntona, vammoina tai muina oireina. Itse joudun aina vähän taiteilemaan tämän asian kanssa, kuten muutkin aktiivisesti liikuntaa harrastavat.  Erityisesti silloin, kun tulossa on jokin kisa asia vaatii paneutumista. Otetaan esimerkiksi vaikka tuollainen Oxroadultra -kisa, johon ensi kesänä aion osallistua. Pitkään juoksukisaan valmistautuminen vaatii niitä juostuja kilometrejä. Ihan jo peruskunnon ylläpitämiseksi ja mielellään parantamiseksi, mutta myös jalkojen iskukestävyyden lisäämiseksi. Tietysti myös muun kropan pitää kestää matkan rasitukset. Yksi tärkeimmistä on myös tuo pääkopan "kestävyys" ja vatsa se pitää juoksijankin tiellä. Syömistäkin pitää harjoitella, jotta saa selville mikä sopii vatsalle ja kropalle.

Kun toissa vuonna harjoittelin Suomalaiset Sataset -kisaan, sain ohjeen, että jaksaakseen juosta 100km yhteenmenoon, pitäisi jaksaa ainakin parina viikkona juosta yli 100km. Eli yksinkertaisesti, jos jaksat juosta viikossa 100km, niin jaksat sen päivässäkin. Mitä enemmän viikkokilometrejä kertyy ilman ongelmia sitä paremmat edellytykset on selvitä pitkästä juoksukisasta. Ennen jokaista kolmea osajuoksua sain ainakin kahtena viikkona tuon 100km täyteen. Ja selvitin juoksut. 

Okkei, nyt se on testattu. Kokemuksiin, pääasiassa omiin, on hyvä tukeutua. Tänään siis mietin kuinka paljon ja minkälaista treenin pitää olla. Kilometrejä pitää kertyä, mutta myös lihaskuntoa pitää treenata. Lihakset vaativat venyttelyjä. Pääkoppaa hoidetaan juoksemalla niitä tosi pitkiä hitaita, jotka tällä hetkellä ovat 25km, mutta kesää kohti pitenevät ainakin 50km:n.

JAKSAMINEN on juuri sitä, että suunnitellaan harjoitukset niin, että lepoakin tulee. Perusjuttuja on ettei kahta kovaa harjoitusta peräkkäisinä päivinä. Mielellään ei kovaa iltatreeniä ja heti aamutereeniä perään. Tosin tuosta täytyy välillä luistaa, koska aika ei riitä : ) Hyviä kikkoja löytyy: hyödynnetään työmatkoja, juostaan heti aamulla ennen aamiaista, vapaapäivinä kaksi treeniä tai rypäsharjoittelua. Rypäsharjoittelussa juostaan peräkkäisinä 2-3 pvnä enemmän ja sitten lepo. 
Aina pitäisi muistaa keventää, jos on tosi väsynyt olo ja harjoitus ei kulje. Kuitenkin mielestäni niin että, jos väsyttää ei heti lyödä hanskoja vai pitäisikö sanoa sukkia pöytään vaan lähdetään vetämään harjoitusta. Usein käy niin että vauhtiin päästyä harjoittelu sujuukin. Vasta jos harjoittelun aikana tuntemukset ovat huonot voi harjoittelun keventää ja tehdä parempana päivänä enemmän. 

Tähän väliin pieni kevennys:

Tänään treeneihin kuului juoksua 7km ja 45min kahvakuula ym lihaskuntoharjoittelua. Suihkun jälkeen huomasin, että olin menettämässä sittenkin isovarpaan kynteni. Ai miten keskellä talvea? Yleensähän ne lähtevät jonkin kisan jälkeen. Tämä kynsi oli jo syksyllä vähän kiikunkaakun ja kolmisen viikkoa sitten se taittui zumbatunnilla (?). Tänään sitten nostin kynttä reunasta ja sinnehän oli kasvanut jo 1/3 osa uutta kynttä. Ikävä vain, että kynsi oli toisesta reunasta n. 2mm kiinni koko matkalta. Eihän sitä repsottamaan voinut jättää. Patsi, että voi. Jouduin leikkaamaan sen siten, että pieni kaitale jäi vielä reunaan. Voipi aiheuttaa hankaluuksia huomisen pitkän lenkin aikana. Varpaan päässä ei ole vielä uutta kynttä ja se on ikäänkuin ohutta ihoa. Lisäksi kynnen jäänöspala saattaa tarttua sukkaan. Kokemus auttaa tässäkin. Nimittäin tästä varpaasta jo kolmas kerta, kun kynsi lähtee. Kevyt suoja juoksun ajaksi ja muuten ilma hoitoa. Uusi täysi kynsi on valmis n. 4-5kk:n päästä eli juuri ennen ORUa. 

 
Esimerkki juoksijan varpaasta. Oikealla pieni siivu vanhaa kynttä. Pienen mustan jäljen kohdille asti on juuresta kasvanut jo uutta. Eikö olekin mielenkiintoista.

 

 

 

 

 

Askartelua:

JAKSAMISESSA auttaa myös joku kiva harrastus, kuten minulla askartelu ja käsityöt. Yleensä on oikein rentouttavaa näperrellä. Paitsi silloin, kun ei meinaa onnistua tai ei onnistu. Perjantaina yritin illalla kehitellä uusia kortteja, mutta ei. Ei sitten millään tullut ideoita, joten annoin periksi. Sitten tänään aamupäivällä taas sujui ja sainkin muutamia ideoita, joista jonkun jo toteutinkin. 

Nyt menen rentoutumaan kutimen ääreen. Kiitos Tuiskutuulelle ensimmäisestä säärystintilauksesta.

Tuossa ylhäällä oikealla on se lanka jota ensin suunnittelin. Sehän on ihan harmaa. Siispä tuo pari on ne tulevat säärystimesi. Ensi viikolla toimitan ne sinulle.









Huomenna kerron kuinka varvas kesti kyytiä. Autshh!