JUOKSUMATTO -KESKUSTELU KÄY...

...kuumana netissä. Kuten aina talvella alkaa keskustelu juoksumatolla harjoittelusta juoksijoiden kesken kaikissa foorumeissa. Suurin osa pitää sitä erittäin vastenmielisenä. Osa kommentoijista on niitä, jotka eivät todella ole juosseet juoksumatolla eli ovat juosseet vain kuntosalilla sen sallitun 15-30min. silloin tällöin verryttelyksi. Laitanpa tähän muutamia perusteluja omasta kokemuksesta.

Juoksumaton plussat:

Kun itsellä repesi akillesjänne viime vuoden alkutalvesta ulkona juostessa, olen tänä talvena juossut pääasiassa sisällä. Lumen tultua ulkolenkit ovat 0 (=nolla). Vaikka rakastankin raitista ilmaa, pidän tällä hetkellä jalkojen terveyttä tärkeimpänä siksi valintani on juoksumatto.

Ilmeisesti olen sen verta yksinkertainen luonne, että minulle sopii tuo "rynkytys". Tosin mieheni I on kehittänyt meille viihdekeskuksen huoneseen, jossa juoksumatto sijaitsee. Aluksi sinne hommattiin heti pieni TV ja seinäteline. Digiboxia sinne emme hankkineet, mutta tablettin kautta pystymme katsomaan esim. YleAreenaa ja MtvKatsomoa. Lisäksi mieheni I hankki meille Chromecastin, jonka kautta katson Neflixistä sarjoja ja elokuvia. Täytyy myöntää, että hyvän sarjan aikana matka taittuu ihan huomaamatta -  ainakin välillä.

Juoksumatolle on helppo hypätä myös pukeutumisen suhteen. Itse puen vain lyhyet juoksuhousut ja topin/juoksurintsikat juoksukenkien ja kompressiosukkien lisäksi. Jos lähtisin ulos näillä pakkasilla pukeminen veisi ainakin 10min. enemmän aikaa. Muutenkin aikataulutus on helpompaa.

Ainakin yksi hyvä puoli tulee vielä mieleen. Juoksumatolla minun on helpompi pitää tavoitevauhtia. Kun asetan tietyn vauhdin matolla, niin sitä sitten mennään eikä himmailla.

Olemme hankkineet myös kunnon tuulettimen huoneeseen, vaikka ei sekään ihan aina auta, kun on huono päivä niin hiki lentää.

Huonot puolet:

Huonona puolena pidän juoksumattojen kallista hintaa. Meidän Tunturi T50 oli kallis hankinta.Lisäksi se ei ole ollut niin toimintavarma kuin hinta antaisi ymmärtää. 

Juoksumatolla juokseminen on joskus henkisesti vaikeaa, jopa minulle joka puollan sitä. Tästä on pjh tehnyt pienen tutkimuksen, josta voit lukea hänen blogistaan http://pjhpjh.blogspot.fi/2016/01/to-141.html  . Tässä taas huomio siihen, että ainakin Tampereella pitää lähteä Pirkkahalliin ja toivoa pääsevänsä juoksemaan radalle.

Yhteenvetona sanoisin, että tämäkin asia on taas niin yksilöllinen. Toiset meistä vaan ovat kykeneviä ja halukkaita juoksumattoharjoitteluun ja toisille se vaan ei sovi tai heille se ei luonnistu. Kyllä itsekin toivon, että pian tulisi kevät ja pääsisi pitkät lenkit (20-30km) juoksemaan ulkona.

The Aim Towards London Marathon:

 

Viikko 3

Toteuma:

Ma 11.1  60min.ER (vaihto keskiviikolta)
                62:37min., 10km, nopeus 6:15min./km
Ti 12.1    Ohjelman mukaan
                50:08min., 8km, 6:15min./km
Ke 13.1   lepo (vaihto maanantailta)
                aktiivilepo eli 60min. jooga
To 14.1    Ohjelman mukaan
                10min.ER  6:15min./km
                10min.TR  5:10min./km
                5min.ER  6:15min./km
                10min.SR  5:40min/km
                5min.ER  6:15min./km
                  43:30min., 7,57km
Pe 15.1    Ohjelman mukaan
                25min. kahvakuula+lankutus
La 16.1    Ohjelman mukaan
                 10min.ER  6:15min./km
                 30min.HR(=mäkijuoksu) 6:15min./km
                         10min 2,5%
                           5min. 3%
                           5min. 2,5%
                         10min. 2%
                  10min.ER   6:15min./km
Su 17.1    Ohjelman mukaan
                 90:44min., 14,5km, 6:15min./km
    
Yhteensä  48,07km, 6h27min.

Viikon treenit alkoivat ihan hyvin ja pieniä pidennyksiä aikoihin, jotta joku tietty km-määrä tai aika tulisi sopivasti täyteen. Torstain vetotreeneissä kiristin hieman vauhteja, koska juoksu kulki suunniteltua paremmin. Perjantai olikin sitten päivä, jolloin veto oli aivan poissa. Johtui varmaan kolmesta yövuorosta ja lisäksi aamut olivat menneet vähän pitkiksi eli pääsin nukkumaan myöhemmin ja uni jäi hieman lyhyeksi. Perjantain lihaskuntoharjoittelun jouduin keventämään, koska kahvakuulassa sykkeet nousivat "taivaisiin". Myös lauantain mäkitreeni oli mielenkiintoinen. Tuo 30min. mäki oli hieman ajatuksia herättävä ja jouduin miettimään miten se oikein pitäisi tehdä. Yritin muodostaa siitä vaihteleva mäkisen. Nousuprosentit ovat edelleen hakusessa. Pieni virhe tuli tuossa lopun 10 minuuttisessa. Katsoin sen vahingossa palauttavaksi ER:ksi, kun sen piti olla SR eli vauhtia olisi pitänyt olla enemmän.
Sunnuntain pitkis kulki ihan hyvin, vaikka jalat olivat noinkin lyhyestä pitkiksestä väsyneet. Kyllä tuo 4 yövuoroa verottaa...
Mutta kohti viikkoa 4 ja yritetään nostaa hieman vauhtia, jos siltä tuntuu.

Lontoon maratonilta tuli viikolla kysely, jossa halusivat tietää juosukengän merkin ja olenko Facebookissa. Vastaukset pyydettiin Vetikko Travelin kautta. Vastaukseni oli: Brooks ja New Balance, olen Facebookissa ja saan jo Lontoon maratonilta uutiskirjeen sinne. Ilmoittivat, että kaikki on kunnossa ja Lontoosta tulee postia ilmeisesti helmikuun lopulla. Autshh!

Tipaton ja Herkuton:

Tämä projekti on sujunut aivan hyvin. Tällä viikolla ei ole kiusauksia syntynyt. Viimeinen oli nyt sunnuntaina, kun anoppini T asetti kahvipöytään lautasellisen lämpimiä korvapuusteja. Siitäkin selvittiin, kun perhe tietää projektistani. Koska olen kova iltasyöppö, niin päivät menevät helposti, mutta iltaisin niitä mielitekoja heräilee. Olen napostellut sallittuja pähkinöitä, hedelmiä (tuoreita ja kuivattuja) ja marjoja. Painoa en ole nyt punninnut, muttei siinä viimeiseen nähden ole mitään tapahtunutkaan. 

Lehdissä on käyty keskusteluja tästä Suomessa yleisestä, mutta muissa maissa melko tuntemattomasta Tipattomasta Tammikuusta. Aamulehden yksi toimittaja aikalailla torppasi tämän ajatuksen, sillä näkökannalla, että sitten helmikuussa juodaan kaksin käsin. Minulle tämä on sellainen ponnahduslauta kohtuullisuuteen. Lähinnä kyllä noiden herkkujen suhteen. Minä tunnustan olevani ääripäiden ihminen ja koukutun (kuten olette lukeneet) helposti asioihin. Huomaan yht´äkkiä syöväni aina kahvin kanssa pikkuleipää tai jotain hyvää. Illalla jäätelöä tai karkkia. Joulun aikaan glögit (alkoholiset) ja gluhweinit maistuvat. Siihen jos lisää saunaoluen tai pihvin kanssa viiniä ja pizzan kanssa olutta, niin kalori- ja alkoholimäärä nousee. Varsinkin, kun olen treenannut vähemmän kuin aiempina vuosina, niin sitä ikäänkuin antaa luvan pieneen tissutteluun. Normaalisti tosissani treenatessa kohti jotain tavoitetta olen ollut tiukka täti. Eli minulle tämä Tipaton ja Herkuton -projekti on pieni ryhtiliike. Tammikuun jälkeen on helppo jatkaa hyvinkin kohtuuden rajoissa. Esimerkiksi leikittelin ajatuksella, että kylässä saa ottaa herkkuja, mutta koti on herkuton. Sitähän koti on nytkin paitsi, että mieheni I kaivaa välillä pakastimesta palan jouluista kuivaa kakkua.

 

MIETIN TÄNÄÄN...

... pitkään kirjoitanko tavallista blogia ollenkaan. Arvaatte syyn. Bostonin marathonin pommi-isku. Aamu meni seuratessa uutisia CNN -kanavalta ja netistä. Juoksin kuitenkin aamulenkkini 10km suunnitellusti. Kävin hoitamassa asioita ja hierojalla. Nyt illalla päätin, että elämä jatkuu. Ja harjoittelu. Ja askartelu. Meillä joille se tänäänkin ja tulevaisuudessa on mahdollista. Kuten yksi juoksija sanoi: "En anna terroristien peloitella, vaan juoksu jatkuu". Kunnioitan tapahtuman osallisia jatkamalla valitsemallani tiellä ja kirjoitan blogiini harjoittelusta ja askartelusta.

Urheilu:

Uskaltaakohan sitä taas edes yhtään kehua (perihämäläinen) vai lyökö heti takaisin? Jotenkin taas treenit ja juoksu maistuvat. Hieman surin tuota viime viikkoa, kun "kiireiden" (niiden itse järjestettyjen) vuoksi jää pitkä lenkki tekemättä. No, kilometrejä kertyi silti ihan kiitettävästi. Perjantaina en päässyt edelleenkään töissä salille, joten illalla juoksin vain 8km. Lauantain piti olla lepopäivä, mutta tulikin tilaisuus aamutreeniin, niin juoksin 4km lämmitelläkseni ja päälle tiukka 25min. kahvakuulalla. Sunnuntaina jaksoin vielä juosta 10km, vaikka olinkin aamulla tullut yövuorosta ja meillä oli ollut kahvittelijoita (siitä lisää askarteluosiossa). Viikon saldo siis 78km juoksua ja 25min kahvakuulaa. Olen tällä viikolla nostanut vähän keskivauhteja ja tuntuu, että kunto on hyvä.

Maanantaina jatkoin edelleen treenausta, vaikka viime viikolla ei tullut lepopäivää ollenkaan. Laskeskelin, että jos tekee aamutreenin ja sitten seuraavana päivänä iltatreenin, niin siitähän tulee melkein päivälepo ; ) Oikeesti mulla on huonoja kokemuksia siitä, että pitää lepopäivän alkuviikosta ja sit iskeekin joku vamma tai ylipääsemätön este ja on pakko pitää lepo. Ei muutakuin baanalle. Siis maanantaina juoksin vajaat 16km ja hyvällä vauhdilla. Aloitin lenkin ihan "miltä tuntuu" meiningillä ja kun vauhti oli hyvää niin lopussa hieman pinnistelin pitääkseni sen siinä. Hieno olo, kun tulin kotiin. Tuntui, että virtaa on. Tänään tiistaina 10km aamulla ennen kaupunkiin lähtöä.

Tarkoitus on taas kerätä kilometrejä alkuviikosta, kun on nämä vapaat. Keskiviikkona hyväksikäytän työmatkat. Tällätavoin voin pitää lepopäivän lauantaina, kun taas tulen yövuorosta ja ystäväni tulee käymään. Jos suunnitelma toteutuu, niin ensi vikko on sitten kevyt viikko, jonka lopuksi juoksen sen 10km:ä Pyynikki-juoksussa.

Askartelu:

Viime aikoina askarteluun ei ole jäänyt oikein aikaa. Miehelleni I:lle tein kuitenkin syntymäpäiväkortin.

Takaa löytyy itse tehty runo liittyen syntymäpäivälahjaan. 

Olin siis kutsunut perheen kolmen kakun- kahvitteluihin sunnuntaina, koska mieheni I:n syntymäpäivä oli lauantaina. Katson askarteluksi noiden kolmen kakun valmistamisen ja koristelun. Ja totean samalla ettei minusta tule kakkublogistia.

Voileipäkakkua en ole tehnyt vuosikymmeniin. Jännitin sitä, koska mieheni I:n sisko A ja hänen miehensä J ovat oikein mestareita niin voileipä- kuin täytekakkujenkin kanssa. 
Kyllä tykkäsivät.

Syntymäpäiväsankarin Prinssikakku. Tämä on itseni suunnittelema. Sokerimassa olikin aika vaikea materiaali. Lisäksi kakku oli aivan liian makea. Kiitos itse tehdyn tuore mansikkasoseen.

Eniten hilpeyttä herätti tämä banaanikakku. Kiitos ja anteeksi www.kinuskikissa.fi , josta idean nappasin.Hauska ja maukas kakku. Värjäsin sokerimassan itse, koska valmista keltaista saatikka banaaninmakuista ei juuri nyt ollut saatavilla.








Ja lopuksi: 

Syvälle sydämeen sattuu...

  In memoriam Boston