KAARINA RATA-ULTRA...

...kisaraportti on hiukan kestänyt valmistua. Tämä 12h ultrajuoksu oli suunnitelmissani 1.päätapahtuma (1/3) tänä vuonna. 

Valmistautuminen:
Sujui jo totuttuun tapaan eli meinasi jäädä viime tippaan. En edes viitsinyt kirjoitella tavaroiden ja eväiden keräilystä, kun se sujuu aina samalla tavalla. Vaatteita on paljon, juomia paljon, syötävää vähän ja tällä kertaa kaikki tarpeellinen tuli mukaan. Viimeisellä viikolla en paljoa juossut, mutta viimeinen puolipitkä (15km) 8.4 kulki oikein hyvin. 

KARUsta tuli sähköpostia:
"Olemme jakaneet osallistujat kaksille radoille, eliittijuoksijat juoksevat radoilla 1 ja 2, muut radoilla 5 ja 6. Molemmilta tulee virallinen tulos. Rata 1 on 400m ja rata 5 430,66m."

Minuahan ei tietenkään oltu laitettu eliittiradalle, mutta kyselin voisinko sinne päästä, kun yritän omaa ja N55-sarjan ennätystä. Sain niin hienon vastauksen, että laitan sen tähän:

 Terve,
Ilman muuta olet tuolla tavoitteella mukana eliittiradoilla ja siirsin sinut sinne:)
1. realistinen mahdollisuus palkintopallille kokonaiskilpailussa
2. hyvinkin realistinen mahdollisuus ikäsarjan SE-tulokseen
Ei kuitenkaan mitään paineita;)
Juokset ihan omaa juoksua ja vaikka juoksu menisi vähän pipariksi niin ei ole mitään syytä ruveta sen kummemmin väistelemään muita. Siinä on kuitenkin sen verran harvakseltaan juoksijoita. Ajatellaan vaikkapa E24:n 120 juoksijaa vs. meidän eliittiratojen n. 20 juoksijaa. Tilaa on!

Näkemisiin lauantaihin,
- J.Klasila, FMR - 

 Tapahtumien kulku:
Herätys klo 5:00. Söin aika kevyen aamiaisen eli tuoremehua, puuroa (voisilmällä!) ja kahvia. Tein evääksi pienen sämpylän, urheilujuomaa ja banaanin. Latasin kylmälaukkuun eväät. Koska ilma oli aamulla aika rapsakka (+3), puin päälle vähän enemmän vaatetta ja päätin pukeutua juoksuvaatteisiin vasta paikan päällä. Vähän yli klo 6:00 olin pakannut itseni ja tavarat Volvoon. Matkalla jouduin pysähtymään kerran ja käymään pusikossa (ei huoltoasemia).

Auringon noustessa. Kuva: Jari Tomppo

Klo 08:10 olin jo Kaarinan urheilukentän P-paikalla. Kentän ympärillä oli täysi tohina päällä. 

Monitoimitalo Kuva: Petteri Jokela

Suuntasin ensimmäiseksi monitoimitaloon ja numeron+chipin noutoon. Siellä olikin jo tuttuja järjestävän seuran FMR:n jäseniä toimitsijoina. Sain kirjekuoressa numeroni ja muovipussissa chipit. Vein laukkuni naisten pukuhuoneeseen ja lähdin viemään muita tavaroita kentälle.

Koska 1. ja 2. radat oli varattu eliittijuoksijoille, oli meidän huoltopöydille varattu pääsuoran 3. radalta paikat. Järjestin kylmälaukun ja muovilaatikot yhden pöydän päähän, kun olimme ensin Helin kanssa asiaa vähän tutkineet. Järjestely oli hyvä ja toimi kisassa loistavasti. Radoilla 5 ja 6 juokseville oli järjestäjien huoltopöydät radalla 4 ja omia eväitä varten samassa rivissä meidän kanssa.

Pukuhuoneessa vaihdoin juoksuvaatteet ja juteltiin muiden osallistujien kanssa. Iloisia jälleennäkemisiä Katjan ja Marin kanssa. Lähdin pitkillä trikoilla (uudet Craftit), Wihojen t-paidalla ja NB:n pitkähihaisella liikkeelle. Lippalakin olin muistanut, onneksi ja aurinkolasit viimeistelivät luukin. Aurinkorasva oli mukana, mutta sen unohdin!

Petri työssään Kuva: Petteri Jokela

Lähtö tapahtui takakaarteesta missä oman seurani Petri Haavisto  http://pjhrunning.net/
huolehti ajanotosta ja tuloksista. 

Kuva: Jari Tomppo

12h-kisaan lähti 20 juoksijaa, joten radoilla ei ollut ruuhkaa ensimmäiseen 6h:n. Muutama kierros juostiin sopivaa vauhtia hakien. Minä aloitin totutusti liian lujaa juosten Helin kanssa samaa vauhtia. Pian järki voitti ja jatkoin omaa tavoitevauhtiani - tosin hieman nopeammin. Olin laskenut, että 24-25 kierrosta/0,5h riittää hyvin omaan ennätykseen. Ja jos vauhti hyytyy niin 22-23 kierrostaakin riittää - johonkin(?). Pieni vaikeus aste ilmeni, kun huomasin ettei paikalla ollut ajanottokelloa. Siis sellaista juoksuaikaa mittaavaa. Niinpä. Olin ohjelmoinut juoksukellooni vain keskivauhdin, kierrosvauhdin ja matkan. Suunto sekosi jo heti alussa ja esim. 20km kohdalla näytti minulle jo 21.5km juostuksi. Radalla (400m) on kuitenkin helppo laskea juostua matkaa, mutta kierrosnopeus tms. on hieman vaikeaa ilman kelloa. Täytyy vielä todeta, että myös tuo kierrosten laskeminen heikentyy loppua kohti, mutta siitä hieman myöhemmin.

Alussa juttelimme muiden juoksijoiden kanssa, mutta porukka, jossa oli vain 10 juoksijaa hajosi pian koko 400m:n matkalle. Onneksi DJ soitteli jo hetken päästä hyvää musiikkia. Seurasin monitoimitalon seinällä olevaa kelloa ja laskin kierroksia aluksi 12-13 kierrosta/ 15min. Parin tunnin jälkeen aurinko alkoi lämmittämään niin, että aloimme vähentämään vaatteita. Minä odottelin niin kauan, että suorilla puhaltava tuuli ei varmasti enää jäähdyttäisi. 

Petri huuteli väliaikoja ja matkoja juoksijoille. Minulle hän huuteli, että 20km:ä tuli täyteen ja ajassa 2:02h. Puolilta päivin oli odotettavissa ensimmäinen suunnanmuutos. Sitä odotellessa aika kului vielä aikas hyvin. 

Juoksusuunta on vaihdettu Kuva: Jari Tomppo

Ihmeesti tuo juoksusuunnan vaihto piristi varsinkin, kun pääsin juoksemaan hetken "kärjessä". Ihan oikeesti ei uskoisi kuinka rattoisasti taas aika kuluu, kun katselee maisemia ja muita juoksijoita eri suunnalta.










Ensimmäisen maratonin saavuttaminen tuntui kestävän ja kestävän. Juoksin hetken Jannen kanssa, joka oli juuri saavuttanut tuon 42,2km ja minulta puuttui vielä n 3-4km:ä! Janne kertoi vauhtinsa hieman hiipuneen, kun hän saavutti maran. Minä laskin edelleen kierroksia ja aikaa. Ajassa 4:23 saavutin 1.maratonin ja sekin taas ihmeesti piristi. Mietin pidempää huoltotaukoa joko ennen kuin 6h:n juoksijat tulisivat radalle tai heti sen jälkeen. Kuuluttaja ilmoitti, että seuraava suunnanvaihto olisi klo 14:45, koska 6h-juoksijat tulisivat klo 15:00 lähtöön. Päätin sinnitellä ja ottaa huollon vasta klo 15 jälkeen.

2.suunnanvaihto: Janne peesissä Kuva: Petteri Jokela

Klo 15:00 tuli radalle n. 50 juoksijaa lisää. Henri Ansio, Jyrki Kukko ja Noora Honkala lähtivät metsästämään 6h Suomen ennätyksiä. Oli se uljasta menoa koko 6 tuntia!

Tervehdimme tuttujen juoksijoiden kanssa ja vaihdoimme muutaman sanankin siinä ohitellessamme. No, minä jouduin sitten huoltamaan eli wc -käynti ja lähinnä juomaa. Olin ensimmäisen 6h aikana ottanut 3 geeliä, pari palaa banaania ja lähinnä juonut! Lämpötila oli kuvunnut n. +16 varjossa ja varjoa ei kentällä ollut. Juotavaa kului. Tankkasin mustikkakeittoa, omenatuoremehua+wichyä, sitruunajääteetä ja smoothieita. Järjestäjiltä otin välillä urheilujuomaa.

6 tunnin kohdilla olin saanut täyteen 56,4km ja tavoitteessa. Huoltotauon jälkeen 60km täyttyikin aika äkkiä ja liihoittelin iloissani jonkin aikaa. Vaikeudet alkoivatkin sitten aika äkkiä tuon "liihoittelun" jälkeen. Kuumuus ja siitä johtuva jatkuva juominen tuntuivat vievän voimia ja ottavan vatsan päälle. Onneksi kuuluttaja taas pelasti ja kertoi vilvoittelumahdollisuudesta. 

Viileää vettä jäähdyttelyyn Kuva: Petteri Jokela

Kasvojen ja niskan huuhtelu piristikin taas jonkin verran.

Yritin tsempata itseäni laskemalla edelleen kierroksia: juokse 3 kierrosta, juo neljännellä eli piti laskea 7 kierrosta. Miten tuo seitsemään laskeminenkin voi olla noin hankalaa 9 tunnin juoksun jälkeen. Onneksi Petri pelasti ja huuteli aina pyydettäessä sekä kierrokset että kilometrit. Muutkin juoksijat käyttivät tätä palvelua hyväkseen ja kiitelivätkin Petriä. Jouduin myös pitämään itselleni puhuttelun, kun kierrosvauhti vain laski. Kello 18 jälkeen aloitin taas sitkeän kierrosten tavoittelun, kun olin päätynyt laskuissani siihen, että omaa ennätystä (PB) ei ehkä tule, mutta N55 SE ehkä kuitenkin.

Jyrki Kukko (M50 SE), minä ja Noora Honkala (N SE)

6h -juoksijat toivat kyllä säpinää radalle ja auringon hiljalleen laskiessa uusi innostus tarttui muihinkin juoksijoihin. Kaikki kannustivat Henriä ja Nooraa. Myöhemmin huomattiin, että myös Jyrki Kukko (M50 6h) on SE vauhdissa. Sitten joukkoon liittyi Heli Lehtinen (N50 12h), Pertti Kalliola (M70 12h) ja minä (N55 12h).

Tuntui, että 100km ei täyttyisi ikinä ja aikaa se veikin 11:16. Sitten vain kierros kerrallaan tavoittelemaan 104km:ä, jolloin SE olisi minun. Taas laskuissa sekaisin ja vielä yksi kierros, että 104km täyttyisi. Ja SE on mun! Huusin Petrille uutisen, jota hän ei osannut odottaa. Hymyilin kuin haljennut nakki koko seuraavan kierroksen ajan. Ja sitten vain lisää kierroksia.

SE naisilla ikäeroa 30vuotta!

Viime kierroksilla jännitettiin lähinnä Nooraa ja Perttiä, jotka saavuttivatkin SE:t. Kannustus oli kovaa sekä kansajuoksijoilla, huoltoryhmällä että katsojilla. Vihdoin saimme lopetuspalikat käsiimme ja yritimme vielä viimeiset 15minuuttia pistellä metrejä paremmiksi. 

12 tuntia täynnä klo 21:00 ja tuloksena minulla 106,429km eli uusi N55 SE!
Kaikkiaan kisassa tehtiin 6 kpl SE tuloksia eli kovatasoinen kisa.

Vielä vähän tunnelmia:

Maria Tähkävuori -legenda

 

Viime metreillä!

HALLIMARATON CUP JUOSTU...

... ja voitettu! Palautumiseen ei viikko aivan riittänyt, mutta onnistunut reissu ja juoksu kuitenkin.

Ennen kisaa tuli juostua tosi vähän ja mietin koko ajan mikä olisi hyvä levon ja juoksun suhde. Maanantaina ja keskiviikkona vain lyhyet kevyet juoksut. Torstaiksi sain Karilta hieronta ajan, joka olikin tarpeeseen. Kun valitin Kari -hierojalle, että pitäisi palautua viikossa ja pakarat sekä selkä ovat hiukan jumissa, hän tekikin oikein kunnon hieronnan. Perjantaina tuntui, että olikohan vähän liikakin "kova" hieronta. 

Lauantaina (4.3) juoksin vielä aamulla pienen hölkän juoksumatolla, koska edessä olisi n. 2 tunnin junamatka ja hotelliyö. Kävin ystäväni Helenan kanssa kahvilla ja välipalalla ennen junan lähtöä. Rentouttavaa jutustelua. Junassa oli sitten treffit Elinan kanssa. Junamatka sujui nopeasti rupatellessa. Onpa kiva matkustaa vaihteeksi juoksukaverin kanssa eikä aina vaan yksikseen : ). Lauantai-iltana majoituimme Omena -hotelliin. Kävimme syömässä ja tulimme jo klo 20 aikaan takaisin huilailemaan hotellille.

Omena-hotellilla

Sunnuntaina nautimme aamiaisen huoneessamme: Elovena -pussipuuroa, smoothieta ja urheilujuomaa. Taisi siinä baanaanikin vielä maistua. Timo M. oli ystävällisesti järjestänyt meille kyydin klo 9:30 hotellilta Botniahallille. Perillä meillä oli ruhtinaallisesti aikaa valmistautua kisaan. Naisten pukuhuoneessa oli kovasti väkeä ja oli piristävää tavata uusia tuttavuuksia. Aika kilpailuhenkistä sakkia, kun heti kyseltiin missä sarjoissa ja mitä matkaa juoksisimme! Mitalit siis jaossa jo pukuhuoneessa. Radan varrella tapasimme jo sitten vanhoja tuttuja. Siellä jatkui keskustelu hallicupin voitosta, jota minulle pedattiin. Mutta voi sitä epävarmaa oloani, joten hillitsin vähän puheita totutulla: "jokainen maraton on aina oma juoksunsa jne".  Teimme Elinan kanssa pari lämmittelykierrosta ja veimme omat eväät niille varatuille pöydille takakaarteeseen. Vielä wc-käynti ...

...ja sitten lähtöpaikalle, joka oli totutusti 400m:n radan puolivälissä. Olin laskenut tavoitteekseni 2:16min/kierros, jolloin loppuajaksi tulisi n. 4 tuntia. Ensimmäinen kierros meni aikaan 1:57 eli aivan liian kovaa. Huomasin Timo Tollolan juoksevan edessäni, jolloin piti hiljentää, koska Timo juoksee n. 3:35 maroja. Sitten sainkin napsittua aika tasaisesti 2:11- 2:18 kierrosaikoja. Eihän se helpolta tuntunut, mutta kun sain koneen lämmitettyä (3-4km) homma helpottui kummasti. Jaloissa alkoi tuntemukset jo 35. kierroksella eli n. 14km kohdilla. Ensin vasen nilkka kipuili, sitten hetken päästä oikea polvi, joka ei ole kaatuilun jälkeen ihmeemmin kipuillut. Sitten pakarat jne. Tuttua juttua. Tuntemukset kiertävät paikasta toiseen ja hermostuttavat juoksijan. Lopulta vasen pohje alkoi nykimään. Apua! Siihenkö kaatuu hallicupin voitto. Niin, kyllähän minä siitä voitosta haaveilin ja kaikki pienetkin nykäisyt peloittivat. Lisää suolaa ja urheilujuomaa sekä vettä.

Tulostaulu laatuluokkaa

Vaasassa oli taas loistava tulostaulu, josta oli helppo seurata menoaan. Taululta näki aina viime kierroksen ajan, kierrosluvun ja kilometrimäärän. Saavutin puolivälin taas hieman alle 2 tunnin. Ja sitten vauhti alkoi hiipumaan. Olin siihen kyllä varautunut, vaikkei minulla ollut keinoja sen estämiseksi. Onneksi loppua kohti hieman piristyin -kiitos parin peesikierroksen. Lopussa sain kiinni Ritvan, jota peesasi joku nuorempi mies. En kehdannut mennä ohitse, kun epäilin jääväni "radan tukoksi". No, parin kierroksen jälkeen lähdin kuitenkin tämän miehen ohi sisäkautta ja iskeydyin Ritvan kantaan. Heti tämä mies nykäisi minun ohitseni, katsoi Ritvaa ja sanoi: "Kiristetään vähän vauhtia". Ajattelin, että mies oli Ritvan kavereita ja yritti kirittää häntä minua vastaan. Olin kuulevinani, että Ritva vähän epäili vauhdin lisäystä, mutta lähdimme kuitenkin miehen perään. Emme pysyneet perässä, vaan mies otti nopeasti n. 20m etumatkan. Noin kierroksen jälkeen pääsinkin Ritvan ohitse ja yritin vielä viimeiset kierrokseni pitää vauhtia yllä.

Selostamo

Timo adjutantteineen hoiti hienosti tilannetiedoitusta. Aluksi oli musiikkia ja sitten Timo antoi tietoa miten kisassa edettiin. Minua miellytti erityisesti, kun Timo ei ollut kokoajan äänessä, vaan kertoi sarjojen tilannetta tasaisin väliajoin. Kiitettävästi hän muisti kertoa viimeiselle kierrokselle lähtijät ja maaliin tulijat. Tällä kertaa minutkin lähetettiin viime kierrokselle selostuksen kera ja samoin jo loppusuoralla Timo kuulutti minut maaliin asti. Aikani oli 4:04,55. Sain mitallini ja ison palkintolaatikon syliini. Olin sen verran pyörryksissä, että unohdin kiittää Timoa. Piti lähteä kävelemään huoltopisteelle juomaan. 

Kävin noutamassa omat evääni ja palasin maalialueelle. Nyt pääsin kiittämään Timoa, onnittelemaan muita tuttuja ja tervehtimään Timon vaimoa Annea, joka uurasti myyntitiskin takana. Samalla tulikin se "kirimies" onnittelemaan voitosta. Nauratti, kun hän kertoi, ettei tuntenut Ritvaa ja oli minuakin muutaman kierroksen jäljessä, kun lähti kiristämään vauhtia.

Mitali ja palkinto

Palkintokulho

Elina ja Ritva tulivat n. 10min minun jälkeeni maaliin. Kävimme suihkussa ja aloimme kyselemään kyytiä rautatieasemalle. Pääsimme taas Pekan kyydissä, vaikka hän oli jo lähtenyt hallilta, kun olimme viipyneet suihkussa. Palasi hakemaan meidät - mitä vieraanvaraisuutta. Elinan kanssa kertasimme junassa juoksuamme ja tuli siinä kerrattua muutamia muitakin juoksuja eli kilometrejä kertyi. Elina joutui vaihtamaan junaa Tampereella ja erotessamme sovimme, ettei tämä reissu ollut viimeisemme.

Näihin mukaviin tunnelmiin on hyvä päättää tämän kertainen raportti. Seuraavaksi sitten putoammekin tyhjyyteen....????

MARATONEJA JA MARATONEJA...

...erilaisia kertyy tänä vuonna. Kangasalla Petrin maratoneilla mennään rauhallisesti ja kerätään sitä peruskunnon pyramidin jalustaa. Välillä käydään halleissa ottamassa vauhtia. 

APK -hallimaraton 10.02.2018 
juostiin perinteisesti Karhuhallissa Porissa. Kovasti odotin kisaa, koska tiesin sinne tulevan paljon tuttuja juoksijoita. Valmistelut jäivät taas ihan viime tinkaan, mutta eivät tavoitteetkaan olleet korkealla. Saavuin hallille aivan viime tipassa erinäisten sattumusten vuoksi (omaa huolimattomuuttani). Ihanat naiset olivat siellä vielä odottamassa ilmoittautumisessa, vaikka lähtöön oli enää vajaa puoli tuntia. Neljä numerolappua oli enää odottamassa (minun ja kolmen miehen). Kiireesti pukuhuoneeseen vaihtamaan loput vaatteet. Onneksi siellä oli vielä pari muutakin naista ja Heli lohdutteli, että "onhan sulla vielä 15min. aikaa". Kiirehdin viemään laukkua ja siinä samalla moikkasin muutamaa tuttua juoksijaa. Ja ehtisihän siinä n. 4 tunnin aikana radalla muutaman sanan vaihtaa muiden juoksijoiden kanssa. 

Olin asettanut tavoitteekseni 4:30 alituksen (A) ja 4:20 olisi jo hienoa (B). Sen mukaan 400m kierros pitäisi juosta n. 2:30min aikaan. Kun lähtösummeri oli soinut ja lähdimme jonossa taivaltamaan, kuulin kohta takaani Jaana T:n kyselevän kanssajuoksijoilta mitä vauhtia pitäisi juosta, että pääsisi 4:12 aikaan. Aloimme sitten yhdessä laskea kierrosaikoja ja päädyimme 2:20 kierrosaikoihin. Päätimme juosta yhdessä vuorovedoin, kunnes minä sippaisin noin puolen välin paikkeilla.

Jaanat jonossa

Napsimme kierroksia siinä kuulumisia vaihdellessa. Välillä juttelimme ohittajien ja ohitettavien kanssa. Kävimme ottamassa juotavaa ja geelejä sovitusti tietyillä kierroksilla. Kaimani oli kyllä näissä minua nopeampi ja nappasi aina hieman etumatkaa minun vielä juodessa tms. Otti vähän voimille juosta hänen vetämänsä keula kiinni. Juttelu väheni matkan edetessä, kun säästelimme voimia. Samaa matkaa pääsimme hienosti yli puolen välin. Ensin Jaana T. joutui hieman hölläämään, mutta muutamia kilometrejä myöhemmin hän oli taas kannassa. Oli ollut heikko hetki. Sitten osat vaihtuivat, kun minun piti juoda useammin. Karhuhallissa oli minulle sopiva lämpötila, mutta siitä huolimatta jouduin loppua kohti juomaan enemmän. Sisäilma kuivattaa suuta varsinkin, kun huohottaa aina vain enemmän ja enemmän....

Tulostaulu

APK hallimaratonilla on aina loistava tuo tulostaulu. Siitä näkee viimeisen kierroksen ajan ja jäljellä olevat kierrokset selkeästi. Kuvan tilanteessa meillä on Jaana T:n kanssa vielä 11kierrosta jäljellä ja Jaana T on ottanut minusta sellaiset 200m etumatkaa. Olin seurannut tlannetta ja laskeskellut, että kun Jaana T:lle kuulutetaan viimeinen kierros, niin samalla kerrotaan monesko hän on N50 -sarjassa. Heli oli tullut jo maaliin ja oli sarjan voittaja. Muita? Kirin pikku hiljaa välimatkaa Jaana T:n lyhyemmäksi. Itselleni oli pieni pettymys, kun luulin matkaa olevan vain 2 kierrosta jäljellä, mutta niitä olikin 3!

Vihdoin Jaana T lähti viimeiselle kierrokselle, mutta MITÄ! ei kuulutusta. Vilkaisin tulostaulua ja kyllä se näytti meille viimeistä kierrosta. Otin Jaana T:n kiinni takakaarteessa ja sanoin, että "nyt loppukiri - ollaan viimeisellä kierroksella". Ja Jaanahan lähti kuin jänis makuulta. Hänellä oli vielä paukkuja. Minä yritin parhaani puujaloillani, mutta en häntä saavuttanut. Jaana ylitti maaliviivan 2 sekuntia minua ennen. Ja jatkoi porhallusta eteenpäin. Onneksi kuulin, kun kirjanpitäjä huuteli kuuluttaja Jounille, että huuda naiset takaisin, ne tuli jo maaliin. Vedettiin siinä sitten 100m vauhdilla ennen kuin saatiin vauhti pysähtymään. Jaana T vielä varmisteli moneen kertaan, että tultiinko me jo maaliin. 

Podiumilla: Jaana T, Heli, Jaana L

Jaana T:n aika 4.13,59 ja minun 4:14,01. Ihan tavoitteeseen ei päästy, mutta oltiin tyytyväisiä juoksuun. Heli moitti mua, kun olin päästänyt Jaanan T. loppukiriin. Olisi pitänyt vain juosta ohi, niin Jaana T ei olisi huomannut mitään, kun ei ollut tietoinen viimeisestä kierroksesta. No, Jaana T on niin hyvä tyyppi ja vetoapu ettei haitannut mitään. 

Palkinnot

17.02.2018 Petrin Maraton, Kangasala
Jahkailin pitkään menisinkö lauantaina maralle. Torstaina huomasin ettei ilmoittautuneita ollut tällä kertaa kuin kaksi ja viralliseen tulokseen vaaditaan se kolme juoksijaa. Laitoin ilmon. Lauantaiaamuna ilmestyin taas viime tingassa paikalle ja hyvä niin, koska paikalla olivat vain Petri (keräilijä-järjestäjä) ja Janne (Hämeenlinnasta). Mukavassa säässä (-4 - -6 astetta) jolkottelimme taas yhden maratonin.

24.02.2018 Tampereen hallimaraton
Jahkailu jatkui taas seuraavalla viikolla. Maanantaina huomasin, että ilmoittautuminen hallimaratoniin olisi mahdollista enää vain paikan päällä ennen klo 9 ja hinta 60€ (ennakkoon 45€ juoksijakortin alen kanssa). Keksin tekosyyksi kalliin hinnan yms. Sitten Jaana T laittoi Facessa kyselyn kuka osallistuisi hänen puolestaan maralle, kun hän on flunssassa. Hetken mielijohteesta (töissä) ilmoitin, että MÄÄÄÄ... Saatiin vaihto suoritettua ja niinhän minä olin Pirkkahallilla klo 8:45 lauantaiaamuna. Valmistautuminen oli taas ihan nykynormaalia. Perjantaina istuin teatterissa (anoppi T:ltä ilmaislippu) ja söin kaikkea hyvää. Valvoin yli puolen yön, mutta heräsin ihan pirteänä jo ennen klo 7:00.
Pirkkahallilla tapasin heti Elinan (tulevan Vaasan reissun kaverin), joka oli myös houkuteltu äkkilähdöllä juoksuun. Elina esitteli minulle matkakaverinsa Veikon. Odotteluaika kului mukavasti, kun vielä radan puolella tapasimme paljon tuttuja. Seuraamme tuli juoksukaveri Kari, johon olin tutustunut Petrin maratonilla. Suunnittelimme siinä taktiikkaa ja laskimme kierrosaikoja. Aloitimme aika vauhdikkaasti n.1:40min kierros (300m). Aluksi katsoin ihan kellosta kierrosaikoja, että löysimme sopivan rytmin. Hieman kierrosajat heittelivät, mutta suurin piirtein pysyimme tuossa. Välillä vaihdoimme vetäjää ja n.10kierroksen välein joimme. Minä otin 3 kertaa geelin, pari kertaa banaania, 3 suolatablettia ja loppumatkasta pari Siripiriä (hedelmäsokeria). Puolimatkan tavoitimme ajassa 1:57, joka oli kova aika. Vähän sen jälkeen seuraamme liittyi puolimaratoonarit, jotka lähtivät matkaan 2 tuntia meidän jälkeen. Hiukan lisärasitusta tuli juoksuun, kun jouduimme ohittelemaan näitä hitaammin juoksijoita. Toisaalta se on hienoa tunne juosta maratonilla puolikkaan juoksijoiden ohi. Tässä vaiheessa emme enää paljon puhuneet toisillemme emmekä muille. Hyvin lyhyitä kommentteja kavereille, kun meitä ohitettiin tai kun me ohitimme muita. Loppumatkasta huomasin, että alkoi nousta vilunväreitä, vaikka oli ihan lämmin. Se on merkki liian vähäisestä nesteytyksestä ja lisäsinkin juomista. Vauhti hiipui jonkin verran (vauhtikestävyyden puute), kuten tavallista. Täällä tulostaulu sekoili koko kisan ajan, kuten kuulemma viime vuonnakin. Onneksi seurasin tilannetta ja sain huudettua takana juoksevalle Karille, että meidän viimeinen kierros alkoi. Häntä harmitti epätietoisuus, kunnes takasuoralla kuuluttaja "heräsi" ilmoittamaan, että olemme tosiaan viimeisellä kierroksella. Yritin jotain loppukiriä, mutta eihän noista jaloista enää mitään irronnut. Loppuaika lipesi yli 4 tuntia eli minulla 4:02,47 ja Karilla 2s hitaampi. Ja jälleen minua ei kuulutettu maaliin, vaikka voitin N50 -sarjan. Heh! Juoksukaverini Kari oli siitä närkästyneempi kuin minä. Pahoittelin, kun aikamme ei mennyt alle 4 tunnin, mutta Kari olikin laittanut tämän vuoden tavoitteeksi sen ja totesi hymyssä suin ettei heti alkuvuodesta kannata kaikkia tavoitteita rikkoa. Vaihdoimme kuivaa ja lämmintä päälle (kotiin suihkuun). Elina tuli hienosti 4.sijalle. Sitten podiumille ja mitalikahville.

N50 podium

Mitalin lisäksi sai puffan ja Intersportin lahjakortin.



















Nyt kohti tulevaa viikkoa ja Vaasaa, jossa juostaan 4.3 Pohjalainen hallimaraton ja puoliska. Se on myös 3. osakilpailu Hallimaraton cupissa. Saa nähdä miten sinne ehtii palautua.

KOTIRATAULTRAA JA KILOMETREJÄ...

...kertyi menneillä kahdella viikolla. Viikon 4 aloitin ehkä liiankin varovasti, kun satsasin sunnuntaina juostuun kotirataultraan. Kun viikolle kertyi toimitettavia asioita ja hieronta, niin tein vain kaksi juoksua + kuntopiirin ennen kotirataultraa.

Kotirataultran päätin siis juosta Espoon Esportilla. Ajelin sinne hyvissä ajoin ja olin perillä vähän jälkeen klo 9:00. Sisäänpääsymaksua ei peritty ja kassalta sai luvan pitkäaikaisparkkiin. P-paikalle oli tullut 3h:n enimmäispysäköinti, jota en aiemmin muistanut olleen. Juoksijoita kertyi 11 ja mukana oli ainakin kokoonkutsuja Heli ja vanhat tutut Elina sekä Minna, joiden kanssa oli kiva vaihtaa taas kuulumisia. Lisäksi oli ainakin Miikka ja Hanna sekä Unto. Kello 10:ltä lähdimme juoksemaan. Aluksi juoksin Elinan kanssa, joka edellispäiväisestä maratonista huolimatta lähti pitämään ihan reilua vauhtia. Ajattelin pysyä mukana niin kauan kun jaksan. Muutaman kierroksen meitä olikin isompi ryhmä, mutta aika pian juoksimme pääasiassa kaksin. Välillä juttelimme ohittajien tai ohitettavienkin kanssa. Elinan kanssa päätimme lähteä maaliskuun alussa yhdessä Pohjalainen hallimaraton -juoksuun. Voisimme tehdä treffit samaan junaan, kun Elina tulee Helsingistä. Säästäisimme majoituskustannuksissa, kun ottaisimme yhteisen huoneen esim. Omena-hotellista. Ja illalla olisi seuraa. Kun juoksutahtimme Elinan kanssa erosi, niin aloimme Minnan kanssa keskustelemaan kesän 6 päivän juoksutapahtuman järjestelyistä. Yritin houkutella Minnaa vuokraamaan kanssani asuntoautoa, mutta hänellä oli jo muita suunnitelmia. Palataan niihin sitten myöhemmin. Juoksu hallissa sujui ihan hyvin paitsi, että huomasin tarvitsevani paljon juotavaa. Ilmeisesti kuiva ilma janotti. Tuli siinä juotua kotimatka eväätkin. Vasemman jalan nilkka alkoi jossain kohtaa aristamaan varmaankin kovan alustan ja kaarrejuoksun vuoksi. Elina lopetti juoksun maratoniin. Minna jatkoi juoksua 6 tuntiin. Meitä 50km:n juoksijoita taisi olla vain muutama. Aikaa minulla meni 5:40,55. Kävin pikaisesti suihkussa ja lähdin kohta klo 16 jälkeen ajelemaan kotia kohti. 

129 kierrosta

Viikko 5 lähti sujumaan oikeinkin hyvin juoksun suhteen. Maanantaina pidin lepopäivän edellispäivän 50km:n juoksun vuoksi. Töissä olivat ihmeissään, kun en tullutkaan juosten töihin, kuten normaalisti maanantaisin. Kun tiistain kevyt 8km:n juoksu sujui hyvin, päätin yrittää taas 90km:n viikkoa. Juoksin ti, ke ja to á 8km. Perjantaina juoksin töihin ja takaisin (14km). Perjantaina olikin linja-autokuskit lakossa ja lunta satoin to-pe n. 20cm. Aamulla oli mielenkiintoista juosta 4km:ä umpihangessa, kunnes pääsin auratulle reitille.

Lauantaina osallistuin taas Petrin maratonille. Rapsakka -11 astetta ja paikoin kylmä tuuli teki juoksusta haastavan. Olin kuitenkin pukenut sopivasti vaatetta päälle. Aluksi oli vähän hiki, mutta kaksi viimeistä kierrosta ei ollut hiki, muttei kylmäkään. Kyllä oli hauskaa juosta taas porukassa ja tutustua uusiin juoksijoihin. Kun sunnuntaina lepäsin aamupäivän, niin yllätyksekseni iltapäivän 10km:n palauttava sujui oikein mukavasti. Olisi varmaan mennyt vähän enemmänkin, mutta juoksumatolle oli vähän jonoa (mieheni I) ja lisäksi penkkiurheilu jalkapallon muodossa kutsui : )

Kilometrejä tälle viikolle kertyi hieman yli 90km. Ensi viikolle pitää saada vähän voimaharjoittelua ja lihashuoltoa. Sainkin taas hyvän kahvakuulaohjelman Tikiksestä ja hieronta on varattu. Ja sunnuntaina sitten jo perinteiseksi muodostunut APK-hallimaraton Porissa.

KERÄILYÄ...

...voi siis juoksijakin harrastaa. Silloin yleensä keräillään kilometrejä. Kyseessä voi olla myös maratonien, juoksukenkien, "härpäkkeiden" tms. keräily. Minulla oli siis viime viikolla kyse kilometrien keräilystä. Tosin "härpäkkeitäkin" kertyi, mutta palaan niihin vähän myöhemmin.

Vielä ei 100km:n viikko toteutunut, mutta yli 90km:n pääsin eli 91,26km juoksua kertyi. Lukuun ei viime viikolla sisältynyt ollenkaan maratonia. Petrin maraton juostiin vain perjantaina, joten siihen en tällä kertaa osallistunut. Juoksin kuitenkin la-su 50km, kuten edellisenäkin viikonloppuna. Tänä viikonloppuna juoksin molempina päivinä 25km. Ihmeellisesti otti enemmän voimille kuin se 42,2km + 8km. Lauantaina meni vielä aika hyvin ja sunnuntaina eka 10km, mutta sitten puuduin. Varsinkin "viimeiset 5km:ä on aina pitkät niin ..." Mietin tälle syytä ja jonkinlaisen selityksen lopulta keksinkin. Ensinnäkin takana oli jo se 40km:ä juoksua viikolla ja sitten juoksin nuo 25km:n lenkit n. 1:15min/km nopeampaa vauhtia kuin aiemmat maratonit. Sitä vauhtikestävyyttä kun ei ole. Onneksi on vasta alkuvuosi ja nyt luodaan sitä pyramidin (kunnon) jalustaa. Toivottavasti aika riittää vauhdinkin kehittämiseen.


Päätin sitten lähteä 28.1 suorittamaan kotirataultraa Espoon Esport Arenalle:

Kappaletavaralaskuri

Hei reippaat juoksijat! Kotirataultra-päivänä olisi mahdollisuus juosta Esportilla joko 25 km, maraton tai 50 km. Maraton 109 kierrosta ja 50 km 129 kierrosta. Kaino vaatimus osallistumiseen on halpis "kappaletavaralaskuri", joka todettiin viime kerralla parhaimmaksi kierroslaskijaksi. Sekä sis.pääsymaksu 12 eur. Omat juotavat ja naposteltavat mukaan. Lähtö tällä kertaa samasta paikasta kuin 24 h 🙂. Toivottavasti nähdään areenalla 😀!!!

Jos kiinnostaa, niin lisätietoa löytyy Facebook ja haku 50km tai maraton.

Aiemmin mainittua "härpäke"- osastoa edustaa tuo hankkimani kappaletavaralaskuri. Tällaista meillä ei vielä ollutkaan ; ) Sain juoksun järjestäjä Heliltä neuvon käydä Puuilossa, jossa härpäke hintaan 4,90€. Mikäs tällä on kierroksia napsia - ne 129 kappaletta. Palataan tämän "härpäkkeen" käyttöön, kun kerron kokemuksesta sunnuntain jälkeen. On kiva mennä tapaamaan juoksukavereita ja muistelemaan vuoden 2014 24h -kisaa.

Täytyy myös kertoa yhdestä hyvästä ale-löydöstä:

Hyvä ale

Pyöräilyyn "sisähousut"

 







 


Ostin viime kesänä netistä pyöräilyshortsit, joista kerroin täälläkin. Shortsien mukana tuli sisähousut pehmusteella. Ihastuin niihin kovasti, mutta en enää onnistunut saamaan niitä lisää. Nyt Prismassa käydessäni silmiini osuivat nämä Graftin sisähousut ja vielä alle puoleen hintaan. Ovat oikein kätevät, kun voi käyttää mitä vain urheiluhousuja tai - trikoita pyöräillessä. Tykkään kovasti noista pehmusteista, kun niiden kanssa takapuoli ei kipeydy.



Vielä viimeisin vaan ei vähäisin "härpäke". Ihana mieheni I panosti keväiseen juoksuretkeeni Keys100:lle ja osti:

...ja lisävarusteet

Actionkamera...

 Tällaistakaan meillä ei  vielä ollut. Mieheni I haki ensin kameran ja olin itse juuri päättänyt ostaa nuo lisävarusteet, kun nekin jo ilmestyivät pöydälle. Tiedoksi, että nuo lisävarusteet sisältävät valjaat, joilla kameran saa kiinnitettyä esim. juoksijan rintaan, awink, awink...

GoPro HERO 5 - entistä rankempaan actionelämään

 

 

 

MENNEET JA TULEVAT...

... on nyt pähkäilty, joten menneistä on yritetty päästä yli ja tulevia odotetaan mielenkiinnolla kiihkeästi. 

Menneet eli vuosi 2017:

Vuoden 2017 vähäiset

Eipä ole lukemissa hurraamista. Juoksua tuli vain 2300km. Ainut valopilkku on tuo pyöräily 395km. Työpaikan vaihto Tampereelle mahdollisti taas pyöräilyn lisäämisen hyödyntäen työmatkaa. Jospa keväällä, kesällä ja syksyllä voisin tehdä taas työmatkat juosten-pyöräillen vuorotahtiin. Olihan tuon pyöräilyn lisäksi toinenkin valopilkku eli tein uuden PB:n(personal best= oma ennätys) 24h juoksussa tuloksella 172,692km. Ja sitten hyvästellään tuo viime vuosi. 

Tulevat eli  vuonna 2018:

Laiskan täytyi aloittaa taas ihan peruskunnon kohottamisella tämä(kin) vuosi. Talvikuukaudet tammi-helmikuu vedetään ihan peruskuntokautta. Juoksulenkit mennään hitaasti (kun ei nopeastikaan pääse). Lisänä lihaskuntoa ja kehon huoltoa. Jossain kohtaa jo aika piankin pitäisi ottaa ohjelmaan nopeutta ja voimaa juoksuun lisääviä veto- ja mäkiharjoituksia. Harjoitusmäärien säätämisessä on aikamoinen homma, kun ikää kertyy niin rasituksen ja levon tasapainottaminen vaikeutuu. Pitkänmatkan juoksijan, kun pitäisi kerätä harjoituskilometrejä ja ehtiä lepäämään. Koska harjoitteluvauhti on hidas, harjoittelun kesto pitenee ja vaatii enemmän palautumisaikaa. Tätä pähkäillessäni siirrytään suunnitelmiini...

Tälle vuodelle on tulossa 3 päätapahtumaa. Kaksi osuu kevääseen ja yksi kesään. Syksyllä on siis vielä vähän tilaa. Käyn nyt alkuvuodesta ainakin muutaman kerran kuukaudessa Petrin Maratonilla Kangasalla. Petri keräilee maratoneja saadakseen 9.6.2018 mennessä 199 täyteen ja tuolloin hän juoksee sen juhlamaratonin (200.). Meiltä on autolla vain 10min matka lähtöpaikalle ja reitti on virallisesti mitattu. Jos maratonin juoksee vähintään 3 juoksijaa, se lasketaan tilastoihin. Tänään sain vuoden toisen maratonini juostua! 

Nyt kun olen taas vaihteesta ns päiväduunissa haluaisin hyödyntää mahdollisuutta juosta muuallakin. Siksi olen laatinut jo kalenteriini muutamia muuallakin juostavia kisoja. Nämä siis päätapahtumien lisäksi. Tammikuun 28. päivä on "virallinen" kotirataultrapäivä. Silloin tulee juosta joko 25km tai 50km yhden päivän aikana. Ilmoittauduin jo Porin Katinkurussa juostavaan omahuoltoiseen tapahtumaan, mutta sitten kilpailijaksi nousi Espoon Esportilla sisähallissa juostava samainen kotirataultra. Täytyy vielä punnita vaihtoehtoja. Helmikuun 10.päivä juostaan taas Porissa APK-hallimaraton, jonne pitää perinteisesti mennä. Maaliskuun 4. päivä olisi Pohjalainen hallimaraton Vaasassa. Sinne olisi kiva mennä tuttuja moikkaamaan juoksun merkeissä.

1. Päätapahtuma:

14.04.2018 KARU, Kaarina Rata Ultra  http://run.karu.run/

Ohjelmassa on 12h ja 6h kisat. Minä juoksen 12h.Kisa juostaan siis Kaarinan urheilukentällä, joka on 400m tartan-pinnoitettu rata.  Järjestelyistä vastaa FMR(Finnish Maraton Runners) ja ULTRAFinn, joten homma on varmoissa käsissä ja jaloissa. Lisämausteena järjestäjät ovat luvanneet uusien SM-aikojen tekijöille mukavat rahapalkinnot.

2. Päätapahtuma:

 Juoksuhistoriani toinen SUURI unelma toteutuu toukokuussa. Eka unelmahan oli London Marathon. 

19.-20.05.2018 KEYS100 http://keys100.com/index.php

 
Aion siis lomamatkallamme Miamiin juosta 50MI Keys saarilla. Koska olemme lomamatkalla aion tyytyä tuohon n. 80km:n matkaan, koko matkan 100MI(=160km) sijasta. Kannattaa käydä katomassa linkistä maisemia. Haastetta on lämmön ja kosteusprosentin kautta, mutta aikarajat on jooooouuustavat.

3.Päätapahtuma:

02.-08.07.2018 Kauhajoki Ultra Running http://karhumaraton.fi/kurf/tietoja/

 

Suomen ensimmäinen 6vrk:n juoksu. Mukana on myös 48h, 24h, 12h ja 6 x marathon kisat. Olen ilmoittautunut tuohon 6 vrk:n juoksuun.

Päätapahtumani ovat kaikki ultramatkoja, joten yritän siksi juosta paljon maratoneja ennen noita tapahtumia. Tällä hetkellä minulla ei ole minkäänlaisia vauhtiominaisuuksia ja sen parantaminen tekee tiukkaa tuohon 1. päätapahtumaan mennessä. Palaan myöhemmin täällä paremmin jokaiseen kisaan valmistautumiseen ja tietysti kisaraportteja tulee perästä päin. 

Tällä erää ei muuta kuin treenaamaan!

HAAVEET KAATUU...

... tai ainakin emäntä. Blogi on ollut tauolla syystä AUTSHH! eli kohta kerron ettei kesällä ja ulkomailla kannata kaatuilla. Pari juoksukaveria piti tuossa taannoin taukoa blogiensa kirjoittelussa syystä, että olivat telakalla. Selittivät mielestäni fiksusti, etteivät viitsineet sitä valitusta yms. negatiivista kirjoitella. Onhan se totta, että jos blogi on liikunta-aiheinen eikä sitä liikuntaa voi harjoittaa, niin onko aihetta kirjoittaakaan. Nyt minulla siis telakkavaihe ohi ja vaikka haaveet kaatuivat eli suunnittelemani kisat menivät ohi suun, on taas uudet haaveet löydetty.

Kertausta:

Lomamatkallamme mieheni I:n kanssa lähdin siis aamulenkille ja vain n.1km:n jälkeen juoksutossun kärki otti ilmeisesti kohollaan olevan laatan reunaan ja sitten mentiin. 

Heti hotellilla

Mukanani oli vesipullo, joten sain haavat heti huuhdeltua. Haavojen hoito olikin sitten hieman haastavampaa. En halunnut tuhlata aikaa lääkäriä etsiessä tai odottaessa hoitoon pääsyyn, joten otin omat "taidot" käyttöön. Nilkutimme mieheni I:n (joka ei nilkuttanut) kanssa apteekkiin. Sain kerättyä joitakin tarvikkeita hyllystä, kun myyjä ei ymmärtänyt mitä halusin ja valikoimakin oli aika heikko.

Hoitotarvikkeet

Haastavaa haavanhoito on kuumuuden ja liikkumisen vuoksi. Lämpöä oli 30 astetta ja koska lomaa oli vielä jäljellä en halunnut jäädä laakereille lepäilemään. Tosin pari päivää lepäilin rantatuolissa ja haikailin mereen uimaan.

Suihkuun

Aluksi en halunnut kastella haavaa, joka päivä joten se oli suojattava. Särkylääkettä jouduin myös ottamaan. Palasimme kotiin 2pv kaatumisen jälkeen ja pakko oli käydä Acutassa. Tosin sieltä minut passitettiin kotiin ilman lääkärissä käyntiä, kun haava oli niin hyvännäköinen ja puhdas. Jatkoin siis omahoitoa tosin paremmilla aineilla, kuin aiemmin.

Mepitelit

Paraneminen oli hidasta ja varmasti oma toimintanikin sitä hidasti. Kävin töissä (uusi työpaikka) ja olin koko ajan jaloillani. Lisäksi yritin harrastaa liikuntaa pyöräilemällä. Jalkaa aristi melko pitkälle syksyyn, mutta varsinaista kipua ei ollut.

220717

010817

030917

261217

Tilanne on nyt loppuvuodesta melko hyvä. Polven alla oleva alue on ilmeisesti tehnyt arpikuodosta, joka hieman kiristelee uudistuvan ihon alla. Normaalisti olen harjoitellut jo 3-4 kk.



 







En yleensä helposti neuvo muita, mutta nyt annan ohjeet:

Käy ehdottomasti lääkärillä (vaikka olisitkin itse hoitaja). En nimittäin saanut mitään korvausta itsehoitotuotteista eli haavanhoitotuotteista, joita kului n. 100€ edestä! Vakuutusyhtiö vaati lääkärinmääräyksen hoitotuotteille.

Toiseksi olisi ollut syytä ottaa bakteerinäyte, koska paraneminen oli hidasta ja epäilen haavaan tulleen lämmön ja pelkän rasvasidoksen johdosta lievän tulehduksen.

Jottei tästä pitkästä aikaa uudesta päivityksestä tulisi liian pitkää palataan uusiin haaveisiin ja tavoitteisiin seuraavassa kirjoituksessa, jonka lupaan ilmestyvän heti pian.