NOUSUKAUSI ALKOI...

... sittenkin viime viikon lopulla ja jatkuu... Hienoa, että kunto antoi palautumisen tai jopa kohoamisen merkkejä sitkeästä flunssasta huolimatta. Nyt tuntuu, että osa nuhasta ja yskästä johtuu siitepölyistä. Edelleen sellainen lievä kurkun arkuus, yskää ja vetistä nuhaa.

Urheilu: 

Viime viikon torstaina (24.4) kävin hierojalla ja teki taas juoksusta kevyttä. Mennessä sanoin hieroja Karille, että takareidet, pohkeet ja yläselkä aivan jumissa, kiitos kickbikeilyn ja pyöräilyn. Hieroja Kari löysi vielä etureisistäkin polvien yläpuolta aika arat paikat. Perjantaina oli jo niin kesäinen ilma, että pystyi juoksemaan capreissa ja lyhythihaisessa paidassa. Tosin, kyllä tuulipukukansa pipoineen ja hanskoineen  katsoi aika pitkään.

Lauantaina samoissa vaatteissa lähdin pitkästä aikaa Kyötikkälän reitille. Juoksin sellaisen ihan kevyen 15km. Välillä join rauhassa ja katselin maisemia.

Koska lauantaina oli niin antoisa juoksureissu, päätin juosta myös sunnuntain pitkän lenkin pitkin Kaarinanpolkua. Meiltä menee sellainen n. 4,5km metsätiereitti, joka yhtyy Kaarinanpolkuun. Matkalla löytyi vielä lunta varjon puolelta. Oli hienoa pyyhkäistä siitä ohi "lyhyissä" juoksukamppeissa.

Kaarinanpolku kulkee tästä infopisteeltä etelään Vatialan koulun kautta aina Taivalpirtille asti ja pohjoiseen päin polku muuttuu vaikeakulkuisemmaksi vaellusreitiksi läpi Rieson suon. 

Olin päättänyt kulkea etelään kohti Vatialan koulua. Harjulla olikin komeat maisemat. 









Vatialan koululle tuli meiltä kotoa n. 8,8km. Tästä matka jatkuisi hieman asutuksen keskellä ja sitten taas metsään. Taivalpirtille matkaa olisi opastetaulun mukaan n. 16-17km. Suunnittelin, että kesällä voisi tehdä sellaisen piiitkän suorituksen, jolloin tulisi Vatialan koululle pyörällä (4km) ja jatkaisin siitä Taivalpirtille ja takaisin (32-34km). Tosin ei tuo matka juosten Vatialan koululle vielä mahdoton olisi. Yhteensä siis 40-44km. Ainut seikka mikä vaikuttaa olisi juomien kantaminen. Minulla, kun ei VIELÄ ole juomareppua!

Kaarinanpolun reitti on hyvin merkattu. Välillä merkinnät ovat myös sinisellä maalilla puissa tai kivissä. 

Viikonlopun aikana sain siivottua myös urheiluvaatekaapin. Juu, meillä tarvii olla oikein kaapit pelkkiä urheiluvaatteita varten. Tämä on minun kaappini, mutta henkariosastosta puolet on mieheni I:n juoksutakkeja, melontapusakkaa ja verkkapukuja. Omia vaatteita on siis lisäksi nuo kaksi hyllyllistä. Ylähyllyllä näin kesällä on takarivissä alusasut, talvijuoksuhousut ja paidat. Eturivissä pyöräilyvaatteet ja yksi pino tanssi- ja muita vaatteita. Alahylly on omistettu juoksuvaatteille. Takarivissä kevyet pitkähihaisetpaidat, kevyet pitkät juoksuhousut ja juoksuhameet. Eturivissä hihattomat ja  lyhythihaiset juoksupaidat sekä juoksucaprit ja -shortsit. Että silleen.






Alkuviikosta maanantaista tulikin lepopäivä. Tiistain ja keskiviikon yht. n. 18km juoksua oli valmistautumista torstain 1.5 Edenin Vappujuoksuun.

Olen juossut viimeksi 1/2 maratonin 2011 Pyynikki -juoksussa. En ole koskaan oikein tykännyt puolikkaan juoksusta. Syy on, että siinä täytyy juosta koko 21,1km TÄYSILLÄ. 
Valmistautuminen oli taas vähän lepsua. Vappujuomat lukuunottamatta simaa jätin suosiolla juomatta. Tosin simakin hieman sekoitti vatsaa (huomasin kisaaamuna). Aamulla tein loput järjestelyt juoksun lähtö, kun oli vasta klo 12.00.

Juoksu juostiin reilun 7km:n mittaisella reitillä, joten kierroksia tuli 3kpl. Lähdin hakemaan ykkösellä alkavaa aikaa(1.xx.xx) eli alle 2h. Meitä puolikkaalle lähteviä oli 15 ja maratonia juoksi radalla jo toinen mokoma. Lähdin jälleen liian lujaa liikkeelle, mutta enhän pääse siitä koskaan eroon. Eka kierros meni reittiin tutustuen ja vähän peläten tulevaa. Ekan kierroksen jälkeen hörppäsin urheilujuomaa ja toisen kierroksen alku lähtikin hienosti liikkeelle. Lievässä vastatuulessa tuntui, että täähän sujuu. Toisen kierroksen lopussa tuli pieni torkahdus, kun jäin ajatuksiini ja vauhti alkoi hiipua. Onneksi joku juoksija pyrki rinnalle ja "herätti" minut taas juoksemaan. Kolmas kierros alkoikin sitten jalkojen jäykistymisellä. Varovasti katsoin kelloa, koska 2 kierrosta oli menneet n. 38min./kierros.  Vähän olisi varaa "jäykistellä" ja pääsisin silti n. 1.58 aikaan. Viimeinen kierros siis niin paljon kun jalat antoivat myöten. Vasta maalissa kuulin aikani, kun Jääskeläisen Matti huusi 1.54.16!

Hienoa. Olin tosi tyytyväinen. "Vanha akka, rasitusastma ja allergiat" ei yhtään huonosti. Ja verrattuna ultrajuoksuun jalat eivät reagoineet oikeastaan yhtään tähän pikamatkaan. Tästä on hyvä jatkaa kohti Kokkolaa.

 

 

 

Askartelu:

Ei mitään kerrottavaa. Vain sekainen pöytä on odottamassa parempia aikoja.