maanantai 1. syyskuuta 2014

HELPPO VIIKKO VOI OLLA...

...joko helppo tai "helppo". Suunnittelin siis tästä viikosta 35 kilometreiltään helpon viikon. Fyysisesti meni hyvin, mutta nyt ei ilmeisesti pää kestänyt. Siis helposta viikosta tulikin vähemmän helppo??!! Tavoitteena oli n. 80km:ä, mutta jouduin pään kestämättömyyden vuoksi laskemaan kilometrimäärän vähän yli 70km:n. Loppuviikkoa kohti kertyi taas kaikkea muuta ajateltavaa, joten päätin vähentää painetta ja pidin vapaapäivän sunnitelmasta poiketen. Tosin innostuin kuitenkin juoksemaan sunnittelemattomana päivänä ja loppuviikkoa kohden pää "parani" ja juoksu maistui. Seuraava päiväkirjamainen selostus varmaan selventää asiaa.

Maanantai 25.8 Aamulla kohti Niihaman majaa kevyttä palauttavaa hölkkää. Hieman eilinen pitkis tuntui jaloissa, muttei tuntunut hiljaisessa vauhdissa vaikealta. Paluumatkalla sattui hauska tapahtuma. Tulin pienen mutkan takaa, kun näin keskellä reittiä peuran. Se oli kylki minuun päin, mutta myös pää oli kääntyneenä minua kohti. Se oli selvästi kuullut askeleeni ja odotti mitä tuleman pitää. Minäkin vaistomaisesti vähän jarrutin, vaikkei vauhtia ollutkaan. Pari sekunttia katsoimme toisiamme silmiin ja sitten peura ponkaisi ojan yli metsään. Se meni vain n. 10 metrin päähän ja katsoi olisinko vaarallinen vai vaaraton. Kun jatkoin matkaa, se jäi rauhallisesti paikoilleen metsään. Kyllä se aina sykähdyttää, kun "törmää" noinkin tavalliseen eläimeen juoksulenkillä.

Tiistai 26.8 Vapaapäivä kului aamusta Ikeassa käynnillä. Iltapäivällä satoi, joten hyppäsin juoksumatolle. Jolkottelin siinä 15,5km alle 6min/km vauhtia. Mieheni I kävi oikein ulkona lenkillä. Sade oli tauonnut välillä ja hän ei malttanut odottaa juoksumatolle pääsyä. Juoksun jälkeen kokosin Ikeasta ostamani lipaston ja siinä menikin loput mehut naisesta. No, suihkun jälkeen pääsin valmiiseen ruokapöytään. 

Keskiviikko 27.8 Perinteinen Niihama-lenkki 11km:ä ennen perinteistä iltavuoroa. Juoksin hieman rivakammin kuin maanantaina, muttei niin kuin eilen. Keskivauhti 6:09/km.

Torstai 28.8 Kävin hierojalla ja vaikka iltaohjelma peruuntuikin, niin en jaksanut lähteä lenkille. Mielessäni sorvasin ohjelmaa uusiksi.

Perjantai 29.8 Aamuvuorosta ajoissa kotiin, mutta vieläkin oli väsähtänyt olo. Lisäksi keskeneräiset hommat painoivat mieltä. Päätin, että teen hommat ensin ja katson sitten jääkö aikaa ja haluja lenkille. Ei jäänyt. Siis tästä viikosta tulisi sitten vähän helpompi kuin olin suunnitellut. Kummasti helpotti, kun olin asian päättänyt ja sisäistänyt.

Lauantai 30.8 Aaamuvuoron jälkeen lähdimme appeni T:n 75-vuotis syntymäpäiville. Oli oikein mukavat kahvittelut ja kiva nähdä perhettä ja ystäviä. Söin aika huolella kaikkia herkkuja ja kakkuakin santsasin. Kuitenkin lähdin vielä illalla klo 19.45 lenkille. Ilma oli raikas ja hieman kostea. Ulkoilijoita ei juurikaan enää näkynyt. Liekö venetsialaiset vetäneet ihmiset juhlimaan. Hyvällä fiiliksellä vedin 10km:ä.

Sunnuntai 31.8 Tällä viikolla tullut tehtyä hyviä ratkaisuja. Nuo kaksi lepopäivää tekivät lauantain ja sunnuntain juoksuille hyvää. Tänään en lähtenyt heti aamuvuoron jälkeen juoksemaan, vaan söin ensin pasta-aterian. Sen päälle lepäilin ja luin Aamulehden. 25 km:n lenkille lähdin vasta vähän klo 17 jälkeen. Otin juomavyön vyötärölle ja juoksin ensin pitkästä aikaa Kauppiin ja tietysti takaisin. Lisäksi tein vielä 7km:n lisälenkin saadakseni tuon 25km:ä täyteen. Lenkki sujui ihan hyvin keskivauhdin ollessa 6:07min/km. Otin mukaan hieman kävelyäkin eli aina juodessa kävelin pätkän matkaa. Se kyllä auttaa jalkoja jaksamaan.

Viikko 35      Juoksua 74km
                      Pyöräilyä (en merkkaa kun en muista)

Suunnitelmissa on siis ensi viikko 36 kova viikko= yli 100km
                                             viikko 37 keventelyä = 60km
                                             viikko 38 kisaviikko = muutama lenkki

Sunnuntai-iltana klo 22.30 sanoin miehelleni I:lle, että 3 viikon päästä istun kisan jälkeen Arlandan lentokentällä ja toivottavasti en ole tän huonommassa kunnossa. Autshh!

Askartelu:

Tällä viikolla sain aikaiseksi vain yhden syntymäpäiväkortin (appeni T:n) ja yhdet villasukat. Nekin molemmat jäi kuvaamatta, joten ei ole edes todisteita tai mitään näytettävää.
Joulukortteja jo kyseltiin. Päässäni on muutama uusi malli, mutta voi olla etten ennen Black River Runia ehdi toteuttamaan. Vaikka juoksumäärä vähenee, niin matkan ja juoksun suunnitteleminen vie varmaan kaiken ajan. Niin ja töissäkin pitää urakoida noiden matkapäivien tekemiseksi. Tosin yläpäälle tekisi hyvää, jos ehtisi vähän näperrellä. Ainakin puikot täytyy panna heilumaan, jos vähän tv:tä katselee. Sain villasukkatilauksen työkaverilta. Kaksi paria vaaleanpunaisia villasukkia koko 38.

p.s. Onpa tylsän näköinen sivu, kun ei ole kuvia. Täytyy terästäytyä ja ottaa kamera tai kännykkä taas mukaan. Ja muistaa napsia kuvia. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti