PALAUTUMINEN...

... tapahtuu onnekseni nopeasti. Vielä. Ja ainakin tuollaisen "pätkä" ultran jälkeen, hih. No, silloin sunnuntai-iltana huomasin, että vasemman jalan 2. varpaan kynnen alla oli vesirakko. Oho! Ei ollut tuntunut aiemmin. Oli ilmeisesti kerännyt nesteen ja sitten vasta alkoi aristamaan. Ehdin pari kertaa kolauttaa kynnen johonkin ja silloin kyllä säteili kipu. Samalla kun lotrasin kylmävoiteen tai Voltarenin kanssa, hoidin rakon. Nämä "hoitotoimenpiteet" alkavat kyllästyttävästi muistuttaa toisiaan, mutta siis neula kynnen alle. Autshh! Ei vaan. Kuten olen todennut "ei se rakko mitään tunne". Kipu helpottaa heti, kun neste lähtee ja paine laskee. Sitten sama uudelleen parina päivänä. Nyt vaan odotellaan, koska taas bye, bye nail. Tästä varpaasta ei muistaakseni ole lähtenyt kuin kerran aiemmin kynsi.

Eli palautuminen oli tapahtunut niin hyvin, että keskiviikona lähdettiin mieheni I:n kanssa lenkille. Varovasti ja hitaasti. Mutta 8km sujuikin ihan hyvin. Rauhalliset venyttelyt päälle ja tuntuma oli lupaava. Torstaina samanlainen 8km:n lenkki ja venyttelyt. Perjantaina  lisäsin matkaa ja juoksin jo 15km:ä. Se jo tuntui jaloissa loppumatkalla väsymisenä. Työvuorojen vuoksi juoksin pitkän lenkin lauantaina kahdessa osassa. Koska pääsin töistä lauantaiaamuna klo 03.00 ja jouduin heräämään jo klo 09.00, jäivät unet vähän lyhyiksi. Mutta klo 10.30 olin jo matkalla töihin juosten. Töissä olin klo 12-21. Sitten klo 21.00 jälleen kotiin juosten. Lauantain saldoksi 22km ja hyvää väsyneenä harjoittelua. Sunnuntaina pääsin aamuvuorossa kuntosalille ja tein 45min kahvakuula ja painoharjoittelun. Hyvä juttu. Töiden jälkeen vielä helteessä 10km. Sunnuntaina jo sitten tuntui taas raskaalta. Jouduin oikein ruoskimaan itseni viimeisille 2-3km:lle, koska mielellään olisin lyhentänyt lenkkiä väsymisen vuoksi. Lohdutin itseäni siten, että pitäisin maanantaina lepopäivän, jos saan tämän viikon tavoitteen täyteen. Ai, että on hyvää treeniä Oxroad ultraa ajatellen. Kroppa ja mieli veeenyyy.

Täytyy olla tyytyväinen, kun kisan jälkeen huilasin 3 päivää (su-ti) ja silti sain kasaan 63,77km + 45min voimaharjoittelua!

Tässä kuva lauantai-illalta vähän klo 22 jälkeen. Kuvassa Halimasjärvi ja sitä ympäröivää luonnonsuojelualuetta. Minulla tästä vielä matkaa kotiin n. 500m. Hetken mietin töistä lähtiessä juoksisinko "metsän" kautta eli Kauppi-Niihama-Atala -reittiä. Kyllä kannatti valita metsäreitti, koska matkalla on ihania maisemia ja saa välillä juosta jänisten ja rusakoiden kanssa.

Askartelu:

Viime viikolla yritin kovasti askarrellakin, kun perheeni ihanat naiset äitini A ja anoppini T ehdottivat, että voisivat ottaa minulta korttien esittelykansiot. Äidilleni tuli ystäviä kylään ja valmistin ensin hänelle kansion. Nyt työn alla on anoppi T:lle toinen sellainen. Mulla vaan tuntuu, että noita ideoita tulee nopeammin kuin kädet käy. Kun toisaalta pitäisi kehittää sellaisia "massatuotantoon" sopivia malleja niin tuntuu, ettei aika riitä. Välillä saan hyvästä ideasta tehtyä nopeastikin useamman kortin.

Tässä on vihdoinkin kuva äitienpäiväksi tehdystä kortista. Mielestäni tässä on jotain retroa ja sopii onnittelukortiksi yleisestikin. Koska näitä on kiva tehdä, pääsee tämä malli "tuotantoon".

Tässä on jo tuttu Kisu-kortti, mutta nyt 2-osaisena korttina. Kuvan Kisu on äitini A:n kissan Maunon näköinen väritystä myöten.

Samaa tyyliä on myös Haukku-kortti. Näitä Kisu- ja Haukku-kortteja olen tehtaillut jo useampia anopille menevään kansioon. Katsotaan mitä näistä muut tykkäävät.












Ihanat vapaapäivät tulevat kulumaan harjoittelun ja askartelun merkeissä. Mielipuuhaani siis.