tiistai 2. helmikuuta 2016

UHKAROHKEITA VETOJA...

... olen tehnyt tällä viikolla. Koska täytyy ensin jutella tuon perheen pään eli mieheni I:n kanssa, niin kerron vasta myöhemmin blogissa mitä olen tehnyt.
Myös treenatessa tulee näköjään tehtyä uhkarohkeita vetoja eli kun arvioi kuntonsa väärin ja tekee vedot liian kovalla teholla niin alkaahan siinä pyörryttää. 

Jouduimme tällä viikolla hieman panostamaan rahallisesti tähän juoksuharrastukseen, taas. Niin se juoksumatto jota puolustelin tuossa aiemmin, joutui pienen korjauksen alle. Juoksumattomme oli jo jonkin aikaa ikään kuin tökkinyt eli kun lähti juoksemaan maton nopeus vaihteli. Tämähän aiheutti vaaratilanteita, kun jalka välillä tökkäsi mattoon ja vauhti pysähtyi. Pelkäsimme molemmat mieheni I:n kanssa, että jompi kumpi teloo itsensä matolla juostessa. Mieheni I yritti ensin itse korjata tilannetta kiristelemällä mattoa, mutta lopulta täytyi taas kutsua korjaaja. Juoksumaton moottorin hihnahan siellä luisti ja se vaihdettiin. Samalla vaihdettiin kumimatto ja alasuojus. Kumimatto kestää kuulemma n. 3000km:ä ja meillä se oli juuri (taas) tulossa täyteen, joten vaihto tehtiin nyt samalla. Reilut 300€ korjaus maksoi. Mieheni I sitä korjaajalle päivitteli, joka selitti, että kaikki harrastuksethan maksavat ja että onneksi, ette harrasta esim. jääkiekkoa, joka hänen mielestään tosi kallis harrastus. Ilmeisesti lapsensa harrastavat. Matto oli kyllä kuin uusi. Nyt ei tarvitse vetoharjoituksissakaan pelätä loukkaavansa leukaa tai takaraivoa.



The Aim Towards London Marathon:

 

 

Viikko 5

 


Toteuma:


Ma 25.1   45min. SR (siirto keskiviikolta)
                   45:07min., 7.5km, 6:00min/km                
Ti 26.1     lepo (siirto maanantailta)
Ke 27.1    50minFR (siirto torstailta)
                   50min., 8.67km, 6:00min-5:30min/km    
To 28.1     10min.ER,8x3min.IR,10min.ER (siirto tiistailta)
                   10min.ER 6:00min/km
                    2x3min.IR 5:00min/km palautus 1min 6:00min/km
                    2x3min.IR 4:55min/km palautus 1min. 6:00min/km
                    2x3min.IR 4:53min./km palautus 1min. 6:00min/km
                    1x3min.IR 4:50min./km palautus 2min. 6:00min/km
                    1x3min.IR 4:58min.
                    10min.ER 6:min/km
                     = 52min., 9.5km
                      + jooga 1h
Pe 29.1       Ohjelman mukaan
                    lepo
La 30.1       Ohjelman mukaan
                     15min.ER 6:00min/km
                     20min.TR 5:16min/km
                      5min.ER   6:00min/km
                     5x2min.HR 6:00min/km 5%mäki+1min. palautus 6:00min/km
                     10min.ER 6:15min/km
                      = 64min., 11.71km
Su 31.1          Ohjelman mukaan
                        2h, 19.18km, 6:15km/km

Yhteensä  56.56km, 7h33min.

Viime viikolta ihan hyvä palutuminen ja alkuviikko sujuukin aina hyvin. Niin ja loppuviikkoa kohden "hyytyy". Torstaiset intervallivedot siirtyivät tiistailta, koska täytyi rauhassa suunnitella niitä. Suunnittelu meni niin, että vedin vedot ehkä hiukan liian kovaa (kuntooni nähden), koska lopussa alkoi ihan pyörryttään. Kuten toteumasta näkyy jouduin antamaan viimeisessä vedossa periksi ja vetämään sen kevyemmin. Ei siis ihan ohjelman mukaan, vaan tuntemuksien mukaan. Perjantaista tuli lepopäivä, kun hoidin päätäni. Tarkoittaa sitä, että juttelin ystäväni H:n kanssa Skypessä niin piiiiitkään, että kahvakuulatreeni jäi. Tein sen kyllä tietoisesti, koska kroppa vaikutti tosi väsyneeltä. Lauantaina oli sitten vuorossa mäkivedot ja hei hulinaa! 40minuutin juoksun jälkeen (josta kynnyksellä 20min) mäkivetoja. Tuo 5% mäki tuntui ihan riittävältä, vaikka sitä vähän aloittaessani ujostelin. Kyllä joutui juoksun aikana miettimään jaksaako seuraavaa vetoa. No, sisulla mentiin. Ja lopussa kiitos seisoo, kun tuntui sitten ihan hyvältä. Mieheni I tuli kaupasta siinä viimeisien vetojen aikana ja jouduin hälle sanomaan:" En pysty puhumaan mitään, veto menossa...."
Sunnuntain pitkis sujui hyvin hitaalla vauhdilla (ultraajan vauhti) ja Dexteriä (poliisisarja) Netflixiltä katsellessa. Illan joogassa oli jäykkis olo tuon pitkiksen jälkeen.


Tipaton ja herkuton:

Sunnuntaina 31.1 oli sitten tämän projektin viimeinen päivä. Loppujen lopuksi viikot 2-3 menivät tosi helposti ilman mielitekoja. Nyt viimeisellä viikolla perjantaina työkaveri jätti minulle kolma suklaakonvehtia (toffeesuklaa, Pandan), kun itseä oli alkanut tökkimään. Ai, sitä tuoksua. Toin ne miehelleni I:lle.
Myöhemmin mietin mitä haluaisin, jos saisin valita jostain herkusta. Yllätyin, kun ei heti tullut mieleen oikein mitään ehdotonta. Ehkä se jäätelö on se juttu. Tuntuu, että tästä on hyvä jatkaa kohtuuden linjalla. Kuten olen kertonut jään niiiin helposti koukkuun aina johonkin, niin nyt yritän pitää kohtuuden kaikessa. Tämä projekti on auttanut pienentämään ruoka-annoksia, vähentämään herkkuja (niitä epäterveellisiä) ja auttanut miettimään parempia vaihtoehtoja. Yritän jatkaa siten, että herkuttelen vähemmän epäterveellisillä tuotteilla. Usein kritisoidaan sitä, että ihmiset pistävät itselleen liian tiukkoja rajoituksia, mutta jotkut rajathan meillä selkärangattomilla on oltava. Minä siis yritän olla sortumatta ja saan syödä herkkua vain kerran viikossa. 
         


Tämä tältä erää ja palataan taas viikon 6 merkeissä. Olisiko silloin jotain askartelun aiheistakin?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti