ASKELKLINIKKA VOL.II...

...on sitten käyty. Kyllä täytyy sanoa, että juoksijalle tärkeitä ovat hyvä fysioterapeutti ja hieroja. Täytyy oikein mainostaa tuota Aktiivi Fysioterapian Petri Väyrystä. Hänhän peittosi nyt sekä urheilulääkärin että ortopedin. Kerronpa sitten käynnistäni.

Käynti oli siis jo 9.9 keskiviikkona. Kerroin ensin taustat Petrille. Ja ei kun housut pois. Onneksi alla oli juoksuhousut. Petri katsoi ensin seisoma-asennossa jalat. Heti näkyi, että oikean kantapään kantaluu "kaataa" sisäänpäin. Hoitopöydällä istuessani Petri väänteli nilkat ja totesi vasemman olevan jäykkä ja oikeassa on alimman kantanivelen lukko.

Siirryin juoksumatolle, jossa juoksin ensin paljain jaloin ja sitten juoksukengillä. Ensimmäinen hyvä uutinen oli, että kengät on ihan ok. Helpotuksen huokaus, koska olen niitä hamstrannut parit. Edelleen juoksen liian kapealla askelluksella eli polvien väliin lisää tilaa. Lisäksi sen oikean eli "ongelma" jalan isovarvas pitäisi saada hieman enemmän sisään päin, kun jalka osuu maahan. Ei kuulemma edelleenkään mitään sen pahempaa.

Uudelleen hoitopöydälle istumaan ja Petri manipuloi nilkat. Se tapahtui ottamalla kehräsluun yläpuolelta kohtalaisen tiukka ote ja toisella kädellä kantapäästä vetäen alaspäin. Kevyesti myös keinuttamalla sivulta toiselle. Ja ihme, jalka tuntui heti rennommalta. 

Petri ehdotti, että kokeillaanko oikeaan jalkaan pientä koroketta pohjalliseen ulkosyrjälle. Hän myös kertoi, että laittaisi sellaisen koekappaleen nyt heti ja pääsisin kokeilemaan auttaako se. Mieheni I teetti työkenkiin sellaiset muotoillut pohjalliset ja on ollut niihin tyytyväinen. Osin siksi ja Petrin ammattitaitoon luottaen annoin pohjalliset hänelle. Vain hetken kuluttua Petri tuli takaisin ja oli tekaissut tuon korokkeen pohjalliseen.

Sovittiin, että testaan niitä ja kirjoitan Petrille sähköpostiin miten vaikutti. Lähtiessä ilostuin, kun lasku ei ollutkaan niin iso kuin luulin. Taisin saada vakiasiakkaan alennuksen.

Seuraavana päivänä testasin tuen. No, aluksi juoksu oli taas kivutonta, mutta sitten jalka alkoi aristamaan ulkosyrjältä. Oho. Eipä mitään, ajattelin, johtuu varmaan jalan asennon muutoksesta. Sitä se varmaan olikin, koska tilanne parani seuraavilla lenkeillä.

Kuten huomaatte edellinen on kirjoitettu jokin aikaa sitten ja nyt on vihdoin päivittämisen aika. Kantapää kipeytyi aluksi myös joogaharjoituksissa johtuen siitä, kun ollaan niin paljon venyttävissä asennoissa. Tilanne parani kuitenkin harjoittelun myötä. Sitten minulle tuli 1,5 viikon harjoittelutauko perhesyiden ja flunssan vuoksi. Huomasin, että aluksi lepo teki hyvää eikä kantapää ollut ollenkaan kipeä. Mutta, mutta sitten se alkoi aamuisin olla kireä ilmeisesti liikkumattomuuden vuoksi. Onneksi olen taas päässyt liikkumaan.

Tämän lokakuun lopun olen ottanut hieman rauhallisemmin juoksun suhteen, mutta ottanut joogaa ja jopa pyöräilyä mukaan. En siis saa kuin sen 40-50km/vk juoksua, joka on entiselle ultraajalle vähän, mutta uskon että täältä vielä tullaan. Kun olen aiemmin pitänyt marraskuun ja osan joulukuutakin vähän luppokuukautena, niin tästä lokakuusta tuli nyt se luppokuukausi. Sopii tämän luppovuoden lopuksi.

Seuraavalla kerralla kerron loppu- ja alkuvuoden suunnitelmat. Tulossa uusi väliotsikkokin!

Askartelu:

Sain sitten valmiiksi ja jo vietyäkin tulevalle vauvalle haalarin, sukat, tumput ja pipan. Toivottavasti ovat tarpeeseen tuossa marraskuun puoli välissä.

Kovasti olen myös askarrellut syntymäpäiväkortteja läheisille. Kuvat vain ovat hiukan "jumissa" eli siirtämättä.

Olen taas ilmoittautunut joulumyyjäisiin ja esittelen seuraavalla kerralla tuotoksiani. Osa on vanhoja tuttuja, mutta uusiakin joukossa.

VOI AKILLEKSEN KANTAPÄÄ...

... tai sitten ei. Ei vaan, hyvin mulle kävi. Seuraavassa selviää akillekseni salaisuus. Kai?

Pääsin siis vihdoin ortopedille. En halua olla mainostava bloggari, mutta on paljastettava, että palasin Terveystalon ortopedi Harri Lehtiniemen vastaanotolle. Ehkä valintaan vaikutti se, että viime vuonna hän antoi minulle juoksuluvan Espoon 24 tunnin kisaan, kun kävin silloin koipiani näyttämässä (kts. http://www.autshh.blogspot.fi/2014/02/happy-happy-happy.html  ). Asiaan vaikutti myös se, että alkuvuodesta käydessäni toisella tutulla urheilulääkärillä, sain mielestäni hieman välinpitämätöntä kohtelua. Mielestäni Lehtiniemi ymmärtää tällasen keski-ikäisen naisjuoksijankin tuskan, kun on jokin ongelma, joka estää juoksun. Hänen vastaanotollaan kun käy ihan oikeitakin urheilijoita

Minut haastateltiin ja jalka tutkittiin. Koska liikkuvuus oli hyvä eikä kipua väännellessä tuntunut, vaan ainoastaan painellessa kantapään sisäpuolta, päädyttiin seuraavaan diagnoosiin. Ilmeisesti akilleksessa on ollut pieni repeämä, mutta nyt ongelmana oli lähinnä kantakalvon ja akilleksen kiinnityskohta kantapäässä, joka ilmeisesti tulehtuu. Lehtiniemi ehdotti kortisonia. Hän kysyi ensin onko minulle laitettu koskaan kortisonia. Kerroin, että vajaa 10 vuotta sitten samaisen jalan ulkosyrjän kehräsluun eteen jänteeseen tullut tulehdus hoidettiin kortisonilla. Hän vielä kysyi, laitetaanko nyt kortisonia. Minä olin suostuvainen, koska edellisellä kerralla se oli auttanut. Toisaalta, jos näin helpolla pääsisin olisin helpottunut. Arvaatte varmaan ettei pistokset, joita kaksi, olleet ihan kivuttomia. Aika kova kohta tuo mihin pistokset annettiin (kts kuva). Purin hammasta ja vastailin sujuvasti, kun ortopedi kyseli samalla jotain.

Punaisten nuolien alla pistoskohdat. Jos tarkasti katsoo, niin huomaa akilleksen turvotuksen juuri tuon vasemman puoleisen nuolen alapuolelta alkaen. Siinä on tuollainen kynnys ja sitten pullistuma.

Pari päivää rauhallisesti ja sitten saisi taas treenata. Mutta punoitusta ja turvotusta pistoskohdissa piti seurata, ettei pistoskohtiin tule tulehdusta. Mietimme vielä mistä tuo vaiva tulee ja yhteistuumin päätimme kokeilla tukipohjallisia. Kerroin, että mieheni I on saanut n. 2 vuotta jatkuneeseen kantapään kipuun avun tukipohjallisista. Itse en ole aiemmin niihin oikein uskonut, mutta nyt, kun lähipiirissä on todisteita niin...

Ortopedin lausunto

Koska olen perusteellinen ihminen, ainakin joskus, niin päätin vielä panostaa juoksutulevaisuuteeni ja varasin ajan Askelklinikalle, jossa olin käynyt pari vuotta sitten (http://www.autshh.blogspot.fi/2013_11_01_archive.html ). Blogini ihan selvästi alkaa toistaan itseään...
Ajattelimme, että Petri Väyrynen saisi vielä tarkastaa askelluksen ja katsoa onko tukipohjallinen tarpeen.

Otin sitten luvalla varman päälle ja pidin 4 päivän juoksutauon ja tein vain kerran kahvakuulatreenin sinä aikana. 

Eka lenkki kortisonipistoksen jälkeen oli KIVUTON! Koko lenkin ajan kuulostelin, koska se iskee, muttei iskenyt. Ainoastaan nuo pistoskohdat olivat arat aika pitkään. Nyt kaksi viikkoa kortisonin jälkeen juoksu on edelleen kivutonta, mutta olen huomannut, ettei akilles tykkää liikkumattomuudesta tai kylmästä. Minun pitää edelleen venytellä akillesta päivittäin. Myös pohjelihaksista pitäisi saada kiristykset pois. Olen huomannut, että aamuisin akilles kiristää, mutta lämmetessään ja venyessään tuntemus menee ohi. Samoin huomasin eräänä päivänä, että jos jalat ovat kylmät - akilles ei tykkää. Summa summarum: akilles venyttelyt, lihashuolto ja sukat (myös kompressiosukat) ovat nyt aktiiviohjelmassa.

Olen juossut sellaista n. 40km/vk ja tehnyt kahvakuulaa toistaiseksi. Kun nyt tähtäimessä on se Lontoo Marathon niin olen suunnittelemassa loppuvuoden ohjelmaa. Siihen palaan varmaan tässä syyskuun aikana. Seuraavassa kirjoituksessa kerron teille uudesta harrastuksestani, josta toivon olevan myös hyötyä jatkossa juoksijaurallani.

Askartelu:

Olen saanut jopa jotain aikaiseksi askartelussakin. Aiemmin esittelin teille kissakortteja, joita oli neljä erilaista. Tässä toiset neljä samaa sarjaa. Ja näitä kaikkia olen tehnyt 4 kpl eli myynnissä on 32kpl kissakortteja.

Kissat maidolla

Kissa ja rasia

Kissat leipomassa

Kissa ja rusetti

Raivatakseni tilaa tulevalle joulukorttirupeamalle, olen päättänyt valmistaa kaikkia projektikortteja eli keskeneräiset valmiiksi. Toivon saavani kaikkia malleja muutamia kappaleita varastoon. Aihioita kyllä on!

Vauvanpeittokin valmistui, tosin se on vielä höyryttämättä, mutta laitan siitä nyt kuitenkin kuvan. Älkää kertoko vauvan äidille, että se on HÄNELLE!

Vauvan peitto

 

TODISTETTAVASTI JUOKSEN...

... kuin Väiski Vemmelsääri. Eli tuomio askelklinikalta tuli....

Urheilu:

 

\ /  = jalkojeni asento juostessa. Vasen jalka kulkee ihan hyvin juostessa ja uudet normaalit kengät korjaavat asentoa kummassakin (kumma jalka?) jalassa. Oikea jalka edelleen laskeutuu ulkokierteellä ja ponnistus jää liikaa ulkosyrjälle. No, eipä mitään isompaa. Polvet pysyy kuitenkin linjassa ja kroppa vaimentaa iskuja hyvin. Siis vain pientä viilausta. Sovittiin, että näillä mennään. Yritän siis korjata oikean jalan asentoa enemmän keskelle. Jos ei mitään ongelmaa ilmene, tämä oli tässä. Hyvä uutinen oli myös se, että netistä 54 ekellä ostamani alekengät toimivat ihan hyvin. Tuntuvat vain vähän jäykemmiltä kuin uudempi versio.

Tänään sitten tilattiin toiset New Balance 880 V3 juoksukengät netistä. Tampereelta ovat taas tyystin loppuneet. Saan nuo myöhästyneenä synttärilahjana mieheltäni I:ltä. Odotimme "tuomiota" ja kun se oli noinkin positiivinen, uskalsimme tilata toiset samanlaiset kengät. Kevääksi haavelen NB 890:stä. Ne ovat hieman vähemmän vaimennetut ja kovin kehutut juoksukengät. Jos vaikka vetoharjoituksiin ja lyhyempiin kisoihin : )

Tämän viikon juoksulenkit ovatkin menneet vuoron perään ulkona ja sisällä. Tänään oli taas hieno ilma juosta ulkona. Pieni huura ulkoilureitillä auttoi liukkauta vastaan. Kun ulkoilureittejä ei ole vielä ladutettu (ei ole lunta), niin päätin taas käydä Niihaman majalla. Alkumatka juostiin yhdessä mieheni I:n kanssa ja jatkoin sitten yksin toiset 8km eli sain tänään 16km kasaan.

Askartelu:

Innostuin jo viime vuonna Vivi Gade desing´n joulukoristeista, mutta vasta tänä vuonna sain niitä tehtyä. Oli mielenkiintoista nähdä miten ne myyjäisissä otetaan vastaan. Ainakin Nokialla Myllyhaan koululla ihmiset tutkivat niitä kiinnostuneina. Muutamat innostuivat ostamaankin. Nuo puna-valkoiset joulupallot houkuttelivat ihmiset kokeilemaan niitä ja monet kysyivät: "Mitä nuo ovat?" Ne tuntuvat käteen tosi kivoilta ja tuota pientä on kiva hypistellä kädessä. Voisikohan sitä markkinoida "hypistely joulupallo, joka vähentää stressiä ja samalla somistaa...." ; )

Joulupallo, joka saa ihmiset hypistelemään. Kauniita lasimaljassa, pajukorissa tai vain pöytäkoristeina. Erilaista.

Näitä ihania ja herkullisen värisiä tähtiä ostettiin mobileen ja lahjoiksi. Nämä ovat myös kauniita koristeita ikkunaan, kuuseen tai oksaan roikkumaan.

Spiraalipallo on minun lemppari. Jotenkin niin tyylikäs. Ja mielenkiintoinen askarrella.












Ylihuomenna 1.12 olen menossa Vaihmalan hoviin, Lempäälään joulumyyjäisiin. Huomenna pitää vielä testata teltan pystytys yms. Siinä sitä onkin hommaa. Laitan tänne kuvia siitä projektista + myyjäisistä. Aiemmista en olekaan muistanut ottaa kuvia.

ASKELKLINIKALLA...

...käyntiä voisin suositella kaikille vähän enemmän juoksua harrastaville tai jalkaongelmista kärsiville. Kannattaisi käydä jo siinä vaiheessa, kun kilometrejä alkaa kertyä enemmän tai tulee ongelmia jalkojen kanssa. Myös selän tai lonkan vaivat voivat saada selityksen askelklinikalla. Nyt minulla on omakohtaista kokemustakin asiasta.

Työterveyslääkärihän kirjoitti minulle lähetteen fysioterapeutille. Fyssari sitten suositteli, että rasitusmurtuman parannuttua, kävisin askelklinikalla testauttamassa juoksutekniikan. Varasin siis ajan hänen suosittelemalleen Petri Väyryselle Aktiivi Fysioterapiaan. Kannattaa huomioida, että ainakin Treella tämä paikka ja Petri ovat hyvin suosittuja, joten ajan saa aikasintaan 1kk:n päähän.

Askelklinikalla:

Varusteina lyhyet juoksuhousut (jotta jalat näkyvät hyvin) ja juoksukengät.

Aluksi Petri istutti minut hoitopöydälle ja tutki nilkkojen liikkuvuuden. Tuomio: Nilkat ovat jäykät. Oikea hiukan jäykempi.

Sitten seisomaan peilipöydän päälle. Tuomio: Jalkaholvit hyvän malliset, polvet suoraan eteenpäin. Lantio kääntyy hieman liikaa oikealle. Oikea jalka on 5-7mm pidempi kuin vasen, mutta sen vaikutus selviää vasta juoksutestissä.

Juoksumatolle ensin paljasjaloin ja juoksua mieleisellä vauhdilla. Juoksu kuvattiin.  Sitten juoksukengät jalkaan ja ensin normaali seisoma-asento ja kuvaus. Sitten kengät jalassa juoksua sekä kuvaus.

Lopuksi kaikki kuvatut analysoitiin. Tuomio: Juoksutekniikka on erittäin hyvä. Molemmat polvet ovat eteenpäin juostessa. Jalka laskeutuu keskiosalle, ei kantapäälle eikä päkiälle vaan juuri oikeaoppisesti keskiosalle. Kantapää koskettaa vain hetken maata. Mutta, mutta .... ponnistusvaiheessa varsinkin oikea jalkaterä kääntyy liiaksi pikkuvarpaille eli ulospäin. Jo pelkässä seisoma-asennossa oikean jalan kantapää taipuu oikealle eli ulospäin. Kun laitoin juoksukengät (pronaatiotuetut) jalkaan, niin asento vielä paheni.

Korjaustoimenpiteet:  Kokeiluun normaalit juoksukengät pronaatiotuettujen tilalle. Tietoinen ponnistusvaiheen korjaus niin, että oikean jalan isovarvas kääntyisi sisään päin ja ponnistus kohdistuisi enemmän jalan keskiosalle tai päkiälle. Vasemman jalan kenkään voisi hankkia ihan tavallisen pohjallisen (3-4mm), joka tasaisi hiukan jalkojen pituus eroa. Petri ei halua tehdä mitään isompia muutoksia, koska juoksutekniikka on muuten aivan hieno. Sovittiin, että kokeilen näin peri kuukautta ja sitten uusiin testeihin.

Se miksi suosittelen tästä lähtien askelklinikalla tms. käyntiä johtuu sittä, että v. 2007 kävin UKK-instituutissa rasitustesteissä ja samalla katsottiin jalat (ei juoksussa). Silloin tuomio oli, että tarvitsen pronaatiotuetut juoksukengät. Kun viime keväällä yrittelin keventää kenkää, niin sain plantaari faskiitin vasempaan jalkaan. Taas UKK:lla sanottiin, että älä luovu pronaatiosta (?). Nyt kyllä filmatusta juoksusta näki selvästi mitä jalka tekee juoksun aikana.

Vähän harmittaa, kun kotona odottaa kahdet ihan uudet pronaatiotuetut juoksukengät. Toivottavasti löydän jonkun pieni jalkaisen tukea tarvitsevan naisjuoksijan, joka saisi halvalla hyvät kengät.

Torstaina suuntasimme mieheni I:n kanssa ostoksille ja samalla hankin itselleni uudet normaalit juoksukengät. Päädyin NB 880:n. Olen aiemminkin käyttänyt ennen niin vaikeasti saatavia New Balancen kenkiä. Nyt kun yh maajoukkue teki sponsorisopimuksen NB:n kanssa, kenkiä löytää helposti. Noihin NB880:n päädyin, koska ne on hiukan enemmän vaimennetut. Lisäksi Juoksija -lehden juoksukenkäklinikalla oli arvostelussa, että miinuksena näillä askellus kääntyy hieman sisään päin. Ja sehän sopii minulle.

Testilenkkejä nyt kolme takana. Joudun hieman keskittymään jalan asennon korjaamiseen, mutta mitään pahoja tuntemuksia ei ole kengistä vielä tullut. Lievää vasemman jalan pikkuvarpaiden puutumista, mutta voi johtua vahingossa liian kireälle vedetyistä nauhoista. Samaa vaivaa tosin on aika ajoin ollut Brookseillakin. Testi jatkuu.

Petri lähetti myös kuvat sähköpostilla ja laitankin teille näytille kauniit sääreni. Kuvien resoluutio on vähän huono, koska kuvat kopioitu pdf. tiedostosta, josta suurennettu hieman.


Tässä Petriä huolestuttanut kuva. Oikean jalan nilkka kääntyy jo seistessä ulospäin.










Tässä oikean jalan ponnistusvaihe vauhdissa. Ponnistusvaiheessa jalka kääntyy nilkasta liiaksi pikkuvarpaiden suuntaan eli ulos päin. Pystynuolista näkee, että polvi pysyy eteenpäin, mutta kierto lähtee nilkasta.
 

 

Vielä vertailuun vasemman jalan ponnistusvaiheen loppuosa. Pystynuolet osoittavat juuri sopivasn kierron jalassa. Nuolien ei pidäkään olla aivan kohdakkain.

 

 

 

 Projekti -4kg ja kunto ylös:

Punnitus ti 17.09 antoi tuloksen 59.2kg (-1.8kg)
Tällä viikolla tehnyt ekan kerran mieli karkkia. En ole syönyt. Mieheni I tempaisi yhtenä päivänä Suku-laku pussin taskustaan ja kehui kuinka pehmeitä olivat. Pysyin kovana. Olen luvannut itselleni valkoviiniä, kun paino alkaa 58.xx. Tällä viikolla söin kyllä aitini A:n luona kuivakakun ja marjapiirakan palan. Eihän äidin herkuista voi kieltäytyä. Ja muuten söin sitten kevyesti sinä päivänä. Iltapalan syön nykyään raejuustoa, porkkanaa ja luumuja.

Urheilu:

Oikeasti tuntuu siltä, että kyllä se kunto sieltä taas löytyy. Hieman varovaisesti kerään kilometrejä, koska sääri aina välillä muistuttaa itsestään. Sellaista ikävää pientä jomoa tai vihlontaa. Sikäli häiritsevää, kun ei oikein liity juuri mihinkään mitä on tehnyt. Yöllä saattaa joskus hetken juhmia ja sitten aamulla ei mitään. Yritän tehdä välillä treenin polkupyörällä, että jalka vähän "säästyisi". Nyt uusia kenkiä sisäänajaessa on varottava kahden uuden elementin kanssa: määrän lisääminen ja kenkämalli.

Ma 16.9 lepo
Ti 17.9 10km juoksua
Ke 18.9 8.30km juoksua
To 19.9 8km (juoksumatolla) + kahvakuulaohjelma 20min.
Pe 20.9  13.88km juoksua  + vatsapyörät 3x15
La 21.9 20.5km polkupyöräilyä + kuntosali 40min.+ tasapainolauta
Su 22.9 10.22km juoksua (keskivauhti 5:57min/km)+9km pyöräilyä

Yhteesä 50.55km juoksua+n.30km pyöräilyä+ lihaskunto 60min.+tasapainolauta

Torstaina "sorruin" juoksumatolle, kun kotiin palatessamme kenkienhakureissulta satoi vettä ja oli vähän viileää. Ihan kiva oli hölkötellä matolla. Sunnuntain reilu 10km menikin jo ihan yli odotusten. Takana oli kaksi yötä joilla unta á 5h ja aamuvuoro, mutta lenkki meni alle 6min/km keskivauhdin eikä edes tuntunut miltään.