PITKÄSTÄ AIKAA...

...kuulumisia. Kuten arvaatte telakalla ollessa ei paljon kerry kertomista urheiluaiheiseen blogiin. Askartelukin on ollut telakalla, kun sain mieheni I:n houkuteltua lomallaan remontoimaan harrastehuonettamme,  sen askarteluosuudelta. No, nyt siis pitkästä aikaa vähän päivitystä urheilusta ja askartelusta.

Urheilu:

"Paras uusi ystäväni" viime viikkoina, jo 5 viikkoa!!!, on ollut kyynärsauva. Nyt siis alkaa jo ihan tosissaan välillä ottaa päähän tämä "yksikätisyys". On monia pieniä ja isompia asioita joita on vaikea tehdä yhdellä kädellä. Joitakin oppii soveltamalla, mutta tänäänkin taas on pinna kiristellyt, kun ei hommat luista.

Lisäksi huomaan olevani kateellinen kaikille niille juoksijoille, joita näen päivittäin. Viime päivinä olen vannonut, etten ainakaan vuoteen valita "kun TÄYTYY lähteä lenkille".

En minä sentään ihan tekemätön ole ollut. Vesijuoksussa ja kuntosalilla olen käynyt siten, että 2-3 kertaa viikossa kumpaakin. Viime viikolla en tosin harrastanut niitäkään, kun olimme mieheni I:n kanssa pienellä lomamatkalla Lontoossa.

Ennakkoon vähän pelkäsimme kuinka jalka kestää yleensä matkoillamme tapahtuvan runsaan kävelyn. Jalka jaksoi ihan hyvin, mutta oikea käsi oli kovilla tukiessaan kävelyä kepillä. Joka paikassa oli myös paljon portaita, kuten kuvassa näkyvässä Windsorin linnassa. 
Metron liukuportaat olivat mielenkiintoiset, koska niissä seisotaan oikealla ja vasemmalta ohitetaan. Jouduin pitämään oikealta puolelta kaiteesta kiinni vasemmalla kädellä, jos joku vahingossa tönäisee ruuhkassa. Muuten matkailu kepin kanssa sujui hyvin, koska kanssaihmiset huomioivat minut ja sain aina heti istumapaikan niin metrossa, junassa kuin pubissakin! Myös lentokentän turvatarkastuksessa pääsin jälleen erityistarkastukseen.



Tällä viikolla ehdin sitten pitkästä aikaa vesijuoksuun. Aamuvuoron jälkeen ei olisi oikein huvittanut ja yritinkin keksiä tekosyitä etten ehdi yms. Mutta sitten kerroin itselleni, että pitää mennä edes lihomisen estämiseksi ja ehkä se vesijuoksu auttaa pitämään edes jonkinlaista kuntoa yllä. Houkuttelin itseäni, että juoksisin edes 30min. Hyvä oli, että menin. Uimahallille päästyäni olin jo vähän piristynyt. Uimahallissa oli vain vähän väkeä, joten pääsin vesijuoksemaan ihan omaa vauhtiani, vain muutamia ohituksia tehden. Lie mistä johtunut, mutta aiemmin olen ehtinyt tunnissa juosta 18 kertaa altaanmitan edestakaisin, niin nyt meni 20 kertaa ja alle tunnissa. Joten kyllä kannatti lähteä.
Ja lauantaina yövuoron jälkeen herättyäni lähdimme mieheni I:n kanssa punttisalille. Kädet, selkä ja vatsa saivat taas kyytiä niin, että hiki lensi.

Maanantaina menen vielä työterveyslääkärille kyselemään ohjeita ja lähetettä askelklinikalle. Aloitan myös viikon kestävän Jutta Gustafsbergin ohjeisiin perustuvan kuntodieetin. Sitä se liikkumattomuus, lomailu ja syöpöttely (juopottelu) teettää.

Askartelu:

Askartelu menee nyt sitten enimmäkseen mieheni I:n saavutusten piikkiin. Hän askarteli harrastehuoneeseemme uuden avohyllyn nurkkakaapin tilalle.

Nurkassa oleva 60x60cm kaappi oli epäkäytännöllinen syvyytensä vuoksi. Sieltä oli hankala löytää mitään.

Nyt tilalla on 45cm syvä ja 120cm pitkä avohylly. Kirjotuspöydälle mieheni I kiinnitti vielä pöytähyllyn. Tänään pääsin jo laittamaan tavaroita paikoillen. Laitan kuvaa, kun saan homman loppuun.

Nämä tarpeelliset tavarat täytyisi saada järjestettyä hyllyyn.                                                                                                                                                                    

Tarpeellista tavaraa

Nämä olivat varastoituina työhuoneeseen

TELAKALLA...

...ollessaan joutuu miettimään näitä liikunta-asioita taas ihan uudelta kantilta. Harmittaahan minua, kun tiedän etten pääsekään ainutlaatuiseen ensimmäistä kertaa juostavaan Oxroad Ultraan. Vaikka jalka ja murtuma paranevatkin elokuuhun mennessä, on matka ja rasitus vielä liikaa tällaisen vamman jälkeen. Se vaan on nyt sitten niin.

Toisaalta aluksi, kun jalka oli kipeä asia oli helppo sulattaa. Nyt kun jalka ei oireile, kuin välillä, niin asiaa rupeaa vatvomaan uudestaan. Ja huomaan taas miettiväni mikä voisi olla seuraava kisa jne.

Ekalla "keppiviikolla" kävin jo perjantaina kuntosalilla. Arvaatte, että olin mielissäni, kun pääsi tekemään edes jotain. Aloin puhumaan miehelleni I:lle 3. sairastamispäivänä, että kehtaisinko tulla kepin kanssa hänen käyttämälleen salille. Hän sanoi heti, että kyllä siellä käy muitakin kepin kanssa ja pyörätuolilla liikkuviakin käy. Tuumasta toimeen ja perjantaina (5. sairastamispv) salille. Punttitreenini keskittyy nyt siis aikalailla käsi-, selkä- ja vatsalihaksiin, koska vasemmalle jalalle ei saa laittaa painoa. Sen vuoksi ei voi tehdä jalkaliikkeitä tai käyttää sellaisia laitteita, joissa jalat joutuu kietomaan tai asettamaan tukien ympärille. Jos ymmärsitte mitä tarkoitan. Ihan hyvin löytyy tekemistä näinkin. Viimeksi mieheni I joutui jo odottelemaan minua, kun oli jo oman treeninsä tehnyt ja minä löytänyt uusia laitteita.

Tosi ilon päivä oli tämän viikon tiistai, kun kuulin lääkäriltäni, että voisin oikein hyvin harjoittaa vesijuoksua. Olin pyytänyt lääkärin soittamaan mulle, kun silloin ekalla kerralla käydessäni olin niin pettynyt, kun murtuma löytyi, etten älynnyt kysyä, koska saa alkaa korvaavat harjoitukset.

Korvaavat lajit ovat siis vesijuoksu ja punttitreeni. Esimerkiksi kuntopyörää ei saa ottaa harjoituksiin vielä ainakaan viikkoon. Eli vasemmalla jalalla ei saa varata 3 viikkoon ja sitten voi kokeilla varovasti. Toisaalta kannattaa olla hyvin varovainen, että murtuma alkaisi rustottua ja siten paranisi heti kerralla. Jos taas rasittaa heti liikaa, paraneminen voi viivästyä.

Silloin tiistaina minulla oli taas tämä aamu+yövuoro töissä, mutten malttanut nukkua yhtään päiväunia, kun kuulin , että voisin vesijuosta. Ei muuta kuin heti Pynsän uimahallille. Se on ainut uimahalli, joka on kesälläkin auki, halleluujaa. Aloitin 45min. vesijuoksulla ja siinä ajassa ehdin polkea vettä 13 kertaa altaan päästä päähän (650m). Yllättäin löysin tekniikan hyvin. Toinen yllätys oli, kun nousin altaasta ja jalat ei olleet ihan makaronia. Joskus aiemminkin olen joutunut harrastamaan korvaavana vesijuoksua ja silloin jalat meni aivan vetkuiksi.

Keskiviikkona oltiin taas mieheni I:n kanssa punttisalilla. Silloin juuri hän joutui odottamaan, kun innostuin tekemään uusia liikkeitä. Kyllä on kädet ja selkä kovilla, kun treenaa niitä kovasti. Sitten torstaina olin taas vesijuoksemassa. Nyt juoksin (mikä ihana sana) 16 kertaa altaan (800m) ja tunti siihen meni. Ihanaa, kun voi tehdä jotain. Seuraavassa jutussa kerron tarinaa vesijuoksuvyön hankinnasta. Se on ihan oma lukunsa ja kanssa aika ihmeellistä (vaikeaa).

Pyynikin uimahalli

Pyynikin uimahallista tulee siis lempipaikkani seuraavan 2-3vk:n ajan. Kuten myös Pirkkalan GoGon kuntosalista. Suunnitelma on, että vuoropäivinä punttia ja vesijuoksua sekä pari lepopäivää.

Askartelu:

Ekalla viikolla, kun sairastin jalkaa, en aluksi voinut istua pitkään askarteluhuoneessa, koska jalka turposi, jos oli alaspäin pitkään. Sitten mulla oli aikaa istua askartelemassa, koska aikaa jäi juoksutreenien verran. 

Pupu-kortti

Suunnittelin tällaisen pupukortin ja nyt on sitten koko sarja elukkakortteja. 

Elukka-kortit

Kisu, Haukku ja Pupu ovat elukkakorttien pääosissa. Teen näitä 1-osaisina ja 2-osaisina kortteina. Leikkaan ensin nuo elukat, pohjakuviot ja sitten tekstit valmiiksi ja sen jälkeen kokoan niitä useita peräkkäin.

Juna-kortit

Sain viime viikolla ihan uudet kuviot junan ja lahjapaketit. Näihin ihastuin itse kovasti. Junakortteja teen myös sekä tavallisena postikorttina että 2-osaisena korttina. 1-osaisessa kortissa on siis ihan tavallinen postikorttitausta ja sopii lähetettäväksi ilman kirjekuorta.

Kukkakorit

Jo tutusta (äitienpäivä) kukkakorikortista tulee myös kahden mallista korttia. Nämä ovat vielä vähän aikaa odotuksella, kunnes saan uuden leikkurin. Näiden kuvoiden leikkaaminen vanhalla Cuttlebugilla on hieman raskasta. Uudesta koneesta kerron, kun se on saapunut Hollannista!






Anopille tein taas esittelykansion, kun hän halusi ottaa kortteja myyntiin. Ihanaa! Hänelle teen myös muutaman uuden näytteille, koska häneltä oli kyselty kastekorttia. Ne tulevat näytille lähipäivinä. Kastekortiksi tein version tuosta Juna -kortista. Ja sitten on vielä Tuiskutuulen tilaama rippikortti. Hän ei ole edes nähnyt sitä vielä, joten jännitettävää riittää.

IHANAA...

...kun pääsin helpolla noista jalkavaivoista. Kai. Elämä siis hymyilee jälleen. Tulossa on siis lähinnä urheiluraporttia, joten askartelusta kiinnostuneet odottanevat alkuviikkoon ja silloin on taas jotain näperrelty.

Urheilu:

Tiistaina siis varovasti juoksumatolle ja jippii, jalka kesti juosta 10km. Kilometri kerrallaan venytin matkan tavoitteeseen. Jalka tuntui aluksi hieman puutuneelta. Pohje ei ollut millänsäkään juoksusta. Vain reisi alkoi lopussa hieman tuntua. Venyttelin juoksun jälkeen varovasti ja suihkun jälkeen laitoin kylmävoidetta sekä pohkeeseen että reiteen. 
Keskiviikkona lähdettiin iltapäivällä mieheni I:n kanssa pitkästä aikaa yhteislenkille. Ajattelin juosta pari pienempää lenkkiä, jos jalka ilmoittelisi jotain vaivaa, niin pääsisi sitten kesken kotiin. Reilu 13 km meni ilman ongelmia.  
Koska jalka tuntui torstainakin ihan hyvältä, tein päivällä kahvakuulatreenini. Töiden jälkeen minulla olikin taas hieroja. Kerroin hierojalleni vaivoista ja hän sanoi oikean pohkeen olevan kun "puuta". Reidestä ei mitään ihmeempää löytynyt. Mietimme siinä vammojen syitä, mutta totesimme, että taisin päästä helpolla.
Perjantaina olin jo täydessä lyönnissä ja lähdin aamulla klo 6.30 juosten töihin. Paluumatka myös juosten klo 17.10. Siinä tuli kivat 18km "hyötyliikuntaa".
Lauantaina siis tänään pääsin taas 2vk:n jälkeen zumbaan ja muokkaukseen. Juoksin sinne ja takaisin, 8km yhteensä. Oli ihanaa taas zumbata ja muokkailla oikein tosissaan. Nyt on lihakset aika väsyneet, koska torstainakin tein aika kovan kuulatreenin. 

Oxroadultra:  

Kun noita vammoja tulee, alkaa heti pelottamaan, miten kesän päätavoitteen käy, jos joutuu telakalle. Kun taas on kaikki kunnossa, voi jatkaa suunnitelman mukaan. Innoissani tein perjantain töihin juoksun yhteydessä kokeen tuota pitkää ultraa varten. Nimittäin aloitin kokeilut mitä vatsa kestää aamuvarhaisella juostessa. Koska olen juossut jo useampia pitkäkestoisia juoksuja, tiedän mitä oma vatsa ottaa vastaan. Mutta kun kyseessä on n. 22-24 tuntia kestävä koitos niin vatsan täytyy kestää vähän tuhdimpaakin ruokaa tai annosta. Kokeiluni oli sellainen, että mieheni I osti kaupassa käydessään Elovenan välipalajuomia. Aamulla heräsin klo 6.00 ja join appelsiinimehua lasillisen. Juostuani n. 4 km, join tuon välipalajuoman. Ei tehnyt mitään huonoa vaikutusta. Hyvä. Siitä saan sitten ainakin yhden tankkausaineen. Säilyvyys on ongelma, koska muistin, että säilyy ihan normaalissa huonelämmössä, mutta vaatiikin jääkaappi säilytyksen. Joudumme viemään omat tarvikepussit jo illalla järjestäjille, jotka jakavat ne sitten n. 20M välein oleville huoltopöydille. Ei taida päivällä säilyä tuo juoma, jos on lämmintä elokuun lopulla. No, testaukset jatkuvat. Niistä lisää aina testin jälkeen.

Vaikka ilmat ovat olleet aurinkoisia, niin yöpakkaset estävät varjopaikoissa lumen sulamisen. Välillä ulkona juokseminen on haasteellista.

Ja toisin paikoin aurinko sulattaa lumen vedeksi, joka sitten aikaisin aamulla on kuin luistinrata. Sama ilmiö oli perjantaina jo klo 17.00 jälkeen, kun juoksin töistä kotiin. Pehmenneet kohdat alkoivat jo jäätyä.

Sain vihdoin tuon maaliskuun liikuntasaldon laskettua. Ei mennyt ihan niin kurjasti kuin luulin. Lukuisista lepopäivistä (matka ja telakat) huolimatta vain vähän vähemmän kilometrejä kuin helmikuussa. Tosin päiviäkin kolme enemmän ( 28/31).

Maaliskuu:
Juoksua        252,95km 
Zumbaa        2h
Muokkausta 2h
Kahvakuulatreeniä 1h30min.

Ja huomenna piiiiiitkälle lenkille. Autshh!  

 

MEINASI MENNÄ HERMO...

... kun reisilihas ei sitten tykännyt ollenkaan lauantaisesta juoksusta. Lähdimme vielä yöllä (klo 22.20) mieheni I:n kanssa Akaan Viialan Pääsiäisrockkiin??? Mieheni I:n entinen bändikaveri soitti siellä bändinsä kanssa ja olimme viime lauantaina luvanneet lähteä katsomaan tapahtumaa. Jalka ei tykännyt kävelystä eikä istumasta noususta. Onneksi keikalla saimme seistä. Mikä ihmeellistä, niin kotiin tultuani klinkkasin autolta kotiin ja riisuessani housut, jalassa ei tuntunut miltään. Kipu oli yht´äkkiä poissa. 

No, sunnuntaiaamuna tilanne oli edelleen huolestuttava. Ei mitään mahkuja juosta tai muutakaan. Mielessä pyöri kaikenlaista kauhukuvaa. Mietin, että mitä korvaavaa voi tehdä, kun etureisi on "telakalla". Ei oikein mitään. Miten tulevan koitoksen käy? Jne, jne. Voltarenia laitoin ja lopuksi annoin periksi ja totesin, että nyt on pakkolevon paikka.

Nyt maanantai-iltana tai johan nyt taas on jo yö, tilanne näyttää valoisammalta. Aamulla jalka oli aika hyvä, mutta päätin antaa sen vielä olla huomiseen. Ei muuta kuin opettelin taas yhden kinesioteippauksen. Huomenna olen kuin 1 000 000 euron nainen kaikkine teippeineni. Tosin pohje on ilmeisesti päässyt parantumaan, kun ei tunnu yhtään. Huomenna sitten aloitan varovaisesti.

Askartelu:

Kun hermo meinasi mennä, siirsin kaiken tarmoni askarteluun. Ja jälkeä syntyi.  Koska halusin saada aikaiseksi edes jotain tulosta, tein noita ihan tavallisia synttärikortteja. Lisäksi valmistin aihioita, josta kortteja on sitten helppo koota.

Nämä "aihiot" on jo koottu korteiksi. Kulmakoristeiden ja ovaalien stanssaaminen on hidasta hommaa. Siksi on mukavaa, kun kaikki osat on valmiina eikä tarvi kuin kasata kortit.










Sitten on pakko esitellä lempinäpertelyni ja lempituotteeni. Lauantaina lepuutin hermojani kokoamalla kortteja varten tällaisia kukkakimppuja. Tuttua 3D materiaalia. Mukavaksi sen tekee valmiiksi leikatut kuviot ja lempituotteeni Collall´n Coll Kit eli silikoniliima. Mainio tuote. Se on geelimäistä ja sillä liimatessa kuvion osia voi liikutella ja hakea oikeaa paikkaa. Varsinkin 3D menetelmässä hyvä, koska osat on helpompi kohdistaa oikeaa kohtaa. Silikoniliima kuivuu melko nopeasti, mutta lopullinen kovuus saavutetaan 24 h kuluttua. Silikoniliimaa on helppo puristaa tuollaiseen 10ml injektioruiskuun ja siitä annostella nökäreitä kuvan taakse. Jää siis sitten koholleen niinkuin 3D:n kuuluukin. Ei tarvi näperellä niiden vaahtomuovipalojen kanssa.

Koska olin vielä maanantainkin "telakalla" ideoitsin (mikä sana) kutsukortteja. Innostuin kokoamaan niihin erilaisia kukkia koristeeksi.

Koska kutsukortit ovat taas prototyyppiä ja menossa koekäyttöön palaamme niihin myöhemmin tässä blogissa. Kortteja valmistui 8kpl, kutsuja 4kpl ja aihioita on kasa odottamassa.

Nyt täytyy lähteä nukkumaan, koska huomenna menen aamuvuoroon. Kaikki peukalot ja isovarpaatkin pystyyn, että huomenna on juoksupäivä!
Autshh!