TAUOLLA ON OLLUT...

...sekä kuntoilu että bloggailu, kuten olette huomanneet. Viime postauksen jälkeen oli hieman kiirettä matkajärjestelyjen, tilattujen korttien ja mieheni I:n syntymäpäiväkutsukorttien kanssa.

Olimme siis viettämässä mieheni I:n 50 -vuotissyntymäpäiviä Isossa Omenassa eli New Yorkissa.

13.4 sunnuntaina Central Parkissa juostiin naisten puolimarathon.

Itse en ollut ilmoittautunut juoksuun, koska:
A Se oli vain naisille eikä mieheni I olisi päässyt mukaan.
B Päivä oli juuri se oikea mieheni I:n syntymäpäivä.
C Onneksi en ilmoittautunut, koska muhun oli iskenyt flunssa.

Meillä oli matkalla mukana lenkkivarusteet, mutta flunssani takia emme päässeet juoksemaan Central Parkiin, vielä.

 

Urheilu:

Ennen reissua viikolla 14: Sain kasaan n. 80km juoksua (piti olla 100km). Reissussa ei siis muuta kuin paljon, paljon kävelyä. Totesin, että matkalla kävely on kuin koiran kus...ulkoiluttamista, ei oikeaa kuntoilua, kun koko ajan joutuu pysähtelemään. Museoissa katsotaan taideteoksia tai eläimiä ja muualla pysähdytään ottamaan kuvia yms. Ei siinä oikeesti saa liikuntaa tai kalorit kulu. Niin mulle tuli 8 pv:n aikana 3kg! Sitä ne hampurilaiset, pizzanpalat, juustokakut yms tekevät. Ja kotona vielä pääsiäinen päälle. 

Olen parannellut flunssaani, joka ei meinaa millään mennä ohi. Johtuu varmaan siitä, kun tauti alkaa eikä malta levätä niin jää sitten pidemmäksi aikaa. 

Lauantaina 19.4 aloitin varovaisen liikunnan. Ensin puutarhatöitä tunnin verran. Taistelua sammalta vastaan haromalla pintaa rikki ja levittämällä apilansiemeniä. Olen kuullut, että apila jaksaa "syrjäyttää" sammaleen. 
Sitten kevään ekalle kickbike-lenkille. Alku menikin ihan hyvin ja onnistuin saamaan kiinni tekniikasta. Ylämäetkin ihan kivasti. No, 4km:n kohdalla alkoi jo väsyttää. Kotiin oli vielä 2km:ä. Viimeisessä mäessä heitin juoksuksi ja jalat meinas mennä alta, kun olivat jo niin voimattomat. 6km:n jälkeen !!! Suihkun jälkeen join varon vuoksi KUUMAA mustaherukkamehua, ettei flunssa pahenisi. Illalla olo oli kiitettävän "hakattu".

Tänään sitten polkupyörällä aamukahville äitini A:n luokse. Todellinen syy oli lauantaina sinne unohtuneen pääsiäiskukan nouto. Mellä oli molemmilla flunssa, joten joimme kahvia neniä niistellen. No, laatuaikaa kumminkin, kun pääsimme taas juttelemaan syvällisiä.

Pyöräilyä tuli 2 x 17,5km eli 35km. Kotiin tullessa oli tarkoitus tehdä vielä kahvakuulatreeni, mutta taas oli niin väsy, että jätin suosioilla huomiseen.

Vaikuttaa siltä, että kaikki ensi viikonlopulle suunnittelemani juoksukisat jäävät suorittamatta. Flunssan takia luovuin jo Tuusulajärven marasta ja lyhensin sen Pyynikki -juoksun 10km:n. Tänään olen sitä mieltä, että jätän Pyynikki -juoksunkin väliin ja  juoksentelen sen mitä kunto antaa myöten, parantelen flunssaa ja panostan siihen Kokkolan Ultra Run´n 12h kisaan.


Muuten tänään siirsin kaikki loput reissusta tuodut namit yläkaappiin. Ehdotin huomiseksi ruuaksi lohisalaattia, johon mieheni I suostui. Tänään vielä grillimakkaraa (jo aiemmin ostettu ; ) ) ja punaviinin loppu, joka jäi eiliseltä pihviaterialta. Punaviinissähän on flavonoideja ja se estää dementiaa ja ja ja ja siitä tulee hirrrrrveän, hirrrveän rento olo.

Askartelu:

Ennen matkaa tuli tehtyä urakalla kortteja. Anoppini T:n hankkima vakiostaja tilasi kaksi korttia eläkkeelle jääville naiselle ja mihelle. Siskoni jo aiemmin pyytämä syntymäpäiväkortti vaati muutaman mallin. Mieheni I sai itse tehdyt kortit. Lisäksi valmistin mieheltäni I:ltä salaa 14kpl kutsukortteja kesäjuhliin. Näistä ehdin ja huomasin ottaa kuvat vain eläkekorteista. Laitan kuvat tähän ja muista korteista voin saada myöhemmin kuvia.

Naiselle

Miehelle

Kuten huomaatte uusia malleja. Naisen kortin reunasta ja kukasta tykkään itse. Miehen korttiin oli vähän vaikea keksiä teemaa, kun nyt ei tullut vinkkejä harrastuksista. Miehen kortin kirjekuori on itse tehty ja koristeltu kortin kotilo-simpukka aiheilla.

 

KAATUMISEN FILOSOFIAA...

... ehtii hyvin miettiä, kun 3km:n kohdilla pitkällä lenkillä, teet tiikeriloikan vasemmalle kyljellesi. Juuri muutama päivä aiemmin olin selvinnyt puolispagaatistani hyvillä mielin pystyasennossa niin sunnuntain pitkällä lenkillä menin pitkälleni. Hissuttelin siinä kohti Niihamaa samaa reittiä, jota olin mennyt pari kertaa aiemmin tällä viikolla. Yht´äkkiä oikea jalkani osui johonkin esteeseen ja siinä samassa liuin vasemmalla kyljelläni ravassa. Ylösnoustuani tutkin mihin olin kompastunut ja huomasin maasta törröttävän terävän juuren pätkän. Merkkasin sen katkaistulla risulla, koska irti en sitä saanut ja pyöräilijät voisivat ajaa siihen renkaansa rikki.
Jatkoin sitten lenkkiäni kaatumisen filosofiaa miettien. Kun oikea jalkani osui esteeseen, niin vartaloni lähti kiertämään myötäpäivää ja putosin vasemmalle lantiolle ja otin vasemmalla kädellä vastaan. Vasen jalkani oli ehtinyt jo hieman koukkuun alleni. En siis jostain syystä mennyt aivan mahalleni. Vaikka vasenta lonkkaa ja pakaraa kimoilikin jatkoin matkaa muistellen myötätunnolla  niitä useita juoksijoita, jotka ovat ihan kisassa kaatuneet. Heti tuli mieleeni tämän vuotinen New York:n puolimaraton, jossa kärkipään mies juoksija kaatui. Samoin yhtenä vuonna Tukholman maratonilla naisten voittaja kaatui. Nämä molemmat asfaltilla. Ja sitten tietenkin mieleen tuli kaikista ikimuistoisin kaatuja, radalta, Lasse Viren.
Ekan lenkin päätteeksi 11km:n jälkeen kävin kotona hakemassa mieheni I:n mukaan lenkille. Samalla vaihdoin puhtaat vaatteet ylle, etten pelästyttäisi tai hämmästyttäisi muita liikkujia.

Tiikeriloikan jälkeen

Kättä suojasi hiha

Onneksi muuta ei tapahtunut, kuin että pakaralihas ei loppu lenkin aikana tykännyt ylämäistä.

 

 

 

 

 

 

Urheilu:

Viikko 13 meni muuten ihan hyvin, kun juoksua tuli 83,7 km ja 2 x 45min. punttisalitreeni + 5,85km soutua (lämmittelyinä). Vähän alkaa taas olla yksipuolista tämä treeni, kun juoksun lisäksi on vain nuo kaksi punttisalitreeniä ja vähän soutua. Yritetään kehitellä jotain uutta ja sille aikaa.

Neljännesvuoden saldo tammi-maaliskuu:

Juoksua         910,18km
Kuntosali      10h30min
Zumba           2h
Vatsa-peppu   2h
Soutua           5,85km

Askartelu:

Ei mitään uutta tässä kategoriassa. Loppuviikosta on varmaan esillä muutama tilattu kortti.


 

NORMIVIIKKOA ...

... pukkaa harjoittelussa. Viikosta 12 tuli jo aikalailla normiviikko. Ottaen huomioon pitkät työpäivät ja allergialääkityksen aloittaminen, treeni sujui hyvin. Aloitin allergialääkityksen, kun mieheni I sairasti viime viikonloppuna flunssan. Hän sai lääkäriltä ohjeen ottaa antihistamiinia tukkoisuuteen. Ostettiin sitten perinteinen Heinix ja minä aloitin samalla lääkitykseni. Otin ylimääräistä C-vitamiinia allergialääkkeen lisäksi ja säästyin flunssalta - vielä. Nyt mieheni I:n työkaveri on sairastunut, joten vaara ei vielä ole ohi. Allergialääkitys tuppaa vähän väsyttämään, joten jotain "veto pois" hetkiäkin tuntui viikon aikana ilmenevän.

Urheilu: 

Viime viikko käynnistyi kahden treenin päivillä ma-ti, 31km. Tiistain toinen treeni jo vähän tuntui "vaikealta". Keskiviikkona tein kuntosalitreenin, Juoksijan lihaskunto, soutulämmitelyllä, 45min. Torstaina Juoksijan keskivartalotreeni, 45min., jälleen soutulämmittelyllä. Torstaina pääsin töistä klo 18.00 (10h:n työvuoron jälkeen) ja poikkesin Ideaparkiin asioille. Kotiin palattuani olin niin väsy, etten jaksanut enää juosta suunnittelemaani iltalenkkiä. Onneksi harmitus loppui perjantaina, kun jaksoin sitten hyvin juosta suunnittelemani 10km:n sijasta 15km:ä. Olikin tuo lepo noiden kuntosalitreenien jälkeen ihan paikallaan. Tein lenkkini hyvin levänneenä ja mieheni I:n ollessa punttitreeneissä. Lauantaina lähdin kokeilemaan ulkoilureittiä Niihaman majalle päin. Vähän meni liukasteluksi, koska paikoitellen latupohja oli jäinen. Piti ihan mennä metsän puolelle pitoa hakemaan. Mutta ilma oli hyvä ja aurinkokin pehmitti ja kuivasi juoksureittiä. Tosin paluumatkalla tein sitten puolispagaatin yhdessä alamäessä, kun en huomannut jäistä kohtaa ajoissa. 

Välillä oli näin jäistä...

... ja toiseen suuntaan oli ihan sulaa



Sunnuntaina lähdin uhkarohkeasti pitkälle lenkilleni samaan suuntaan, koska olin menossa äitini A:n luokse samalla kertaa. Reitti Niihaman majalta Kauppiin olikin sulempi. Matka oli oikein mukava johtuen varmaan rauhallisesta vauhdista ja juomatauoista. Reppukaan selässä ei vaivannut. Äitini A:n luona odotti suihku ja lounas. Mieheni I haki minut työpäivänsä jälkeen, joten pääsin kyydillä kotiin.

Viikossa kertyi 75km ja 2 x 45min. kuntosalilla ( +2km soutua!).

Lauantaina "lunastin" jouluna saadun lahjakortin ja käytiin mieheni I:n kanssa ostamassa minulle NB 890 V4 juoksukengät. Olivat Sportiassa tarjouksessa 99,95euroa.

Eikö ole nätit ja ihana väri

Askartelu:

Viime viikolla sain aikaiseksi vain uusia askartelutarvikkeita. Ja juoksulenkeillä mietittyä uusia ideoita. Onneksi nyt maanantaina oli vapaapäivä ja ehdin tehdä kortteja. Äidille lähti nimipäiväkortti, jonka mukaan tein sitten muutaman samanlaisen kortin varastoon.

Hyvää nimipäivää äiti!

 

RAUHAISELOA...

... eli hidasta palautumista treeneihin. Hirveästi ei ole juoksukilometrejä vielä tullut ja kuntosalitreenitkin on välillä kärsineet muista kiireistä.

Urheilu:

Viikko sitten perjantaina aloitin uuden kuntosaliohjelman, jota jatkoin toisella ohjelmalla lauantaina. Perjantaina tein Juoksijan lihaskunto-oppaan mukaisen treenin ja lauantaina Juoksijan keskivartalo-oppaan treenin. Oppaat löytyvät osoitteesta www.fitlandia.fi/treenioppaat. Yllätin itseni selviämällä dipistä niinkin hyvin. En ole kehdannut sitä julkisesti yrittää, mutta hyvinhän se meni. Eikä core ihan huonossa kunnossa ole, kun tuo minuutin lankkupito menee aika helposti. Tosin täytyy maksimia yrittää parantaa. Tällä viikolla en ainakaan vielä ole ehtinyt tehdä uusia ohjelmia ollenkaan, joten aloitus tosi heikko.
Sunnuntaina juostiin mieheni I:n kanssa pitkästä aikaa yhteislenkki, 8km, ja hienossa säässä. Tällä viikolla kertyi muutama lenkki. Perjantaina olin vihdoin hierojalla. Tänään iltapäivällä piti juosta 10km:ä, mutta jätin 8km:n, kun vasemmassa pakarassa alkoi tuntua sama lihaskireys, kun silloin Endurancessa. Päätin "säästää" lihasta ja siirtää 2km:ä huomiseen.  
Ensi viikko alkaa kahdella vapaa päivällä ja tarkoitus on palata normaalimpaan treenaukseen eli kokeillaan kahden treenin päiviä vapailla.
Tarvis varmaan vähän treenata, kun tuli tänään ilmoittauduttua Kokkola Ultra Run ´n 12 h juoksuun.

Askartelu:

Sain mukavaa sähköpostia keskiviikkona, kun ylipolvensäärystimet saanut asiakas lähetti kuvan itsestään ja säärystimistä. Oli kovasti tyytyväinen ja kuvassa näyttivätkin oikein kivoilta.

Keskiviikkona sain vihdoin tilaamani merenneito -leimasimet ja pääsin tekemään tilattua syntymäpäiväkorttia. Olin tehnyt pohjatöitä jo valmiiksi, mutta vähän piti vielä suunnitelmia muuttaa. 



Kansi

Kortti sisältä




Tein myös äidilleni A:lle yhden 2-osaisen syntymäpäiväkortin ja yhden 1-osaisen kortin sekä vein pari korttia "varastoon". Nämä kortit syntyivät uudehkon idean perusteella aika nopeasti. Tosin aikakin kävi hieman vähiin, kun olin luvannut toimittaa kortit keskiviikkoiltana perille.

2-osainen perhoskortti

1-osainen postikorttimalli



Tällä viikolla tulikin tekeleistä positiivista palautetta, joka tuntuu oikein mukavalta. Nyt pitää valmistaa muutamia perhoskortteja, merenneitokortteja ja pääsiäiskortteja sekä aloittaa tilauskorttien suunnittelu. Kivaa!






 

EPILOGI...

...Endurancesta ja palautumisesta.

Yli viikko on mennyt viime kirjoituksesta. Mennyttä kisaa on juostu uudelleen perheen ja ystävien kanssa. Jalat, kroppa ja pää on palauteltu.

Epilogi:

Niin ne vauriot! Molempien jalkojen akillekset rankasti turvoksissa 4 päivää. Kolmantena ja neljäntenä päivänä aamuisin jo olivat hieman laskeneet, mutta päivän jaloilla oltuani ne olivat taas illalla turvoksissa. Suomalainen sananlaskuhan sanoo, että " jos sauna ja viina ei auta, niin tauti on kuolemaksi". Torstaina (27.2) saunaan ja yksi (tai kaksi) ansaittua olutta. Oho, aamulla jalat olivat entisen hoikat. Tosin vielä piti varoa esim. portaissa, koska pientä nipistelyä jänteissä tuntui.

Oikeassa isossa varpaassa kynnen alla ollut iiiiisoooo rakko piti tyhjentää 3-4 kertaa päivässä ( ja yhtenä yönäkin). Miten sitä vettä voi kertyä yhteen varpaaseen niin paljon. Varmaan kaikki kisassa varastoitunut (?) neste poistui varpaani kautta. Nyt sitten odotellaan, koska kynsi taas irtoaa. Tästä varpaasta se on jo kerran lähtenyt. Uuden kasvattaminen kesti 8kk:tta.

Muuten jalat palautuivat reisien suhteen parissa päivässä. Säärissä ei mitään tuntemuksia. Torstaina innostuin siivoamaan ja kylläpä se otti voimille. Eipä ollut kroppa palautunut reilussa 3 päivässä. Hiki irtosi kuin kunnon punttitreeneissä. Perjantaina olin kovasti liikkeellä ja akillekset hieman kipeytyivät.

Vasta keskiviikkona 5.3 juoksin ihan pienen lenkin juoksumatolla. Oli se uskomattoman vaikeaa ekan kilsan aikana. Puolitoista viikkoa kisasta. Nyt perjantaina kävin soutamassa 1850m verryttelynä ja sitten lihaskuntotreeni. Ihan hyvin jo meni. Tänään illalla vielä kevyt juoksulenkki.

Yhteenveto:

Tärkeintä oli saada tulos ja olla koko aika radalla 24h kisassa. Tulos oli kaikesta huolimatta ihan hyvä ekalla kerralla ja sisätiloissa juostuna. Yllättävää oli, että vaikeat vaiheet kisassa tulivat niinkin aikaisessa vaiheessa 7-8h kohdilla. Kuitenkin klo 01.00 jälkeen helpotti, ehkä lepovaiheiden lisäys auttoi. Juoksun rytmittäminen juoksu-kävelytahdin, tankkauksien, paidan vaihtojen yms mukaan auttoi aikaa kulumaan helpommin. 

Yllätyksenä tuli vaikeudet nesteytyksen kanssa. Lämpötila oli tiedossa, mutta siihen varautuminen ei aivan onnistunut. Ongelmia tuntui olevan monella muullakin juoksijalla. Onneksi itse en joutunut tyhjentämään ylä- enkä alapään kautta. Seuraavaan kisaan riittävästi mustikkakkeittoa eikä se manssukiisselikään huonoa ollut.

Akilleksien kipeytyminen ja niiden varominen hieman pienensi lopputulosta. Tämä laittoi miettimään kenkä valintaa. Johtuiko kipeytyminen kovasta radasta vai harjoituksen puutteesta. Olisiko pitänyt käydä Pirkkahallin radalla harjoittelemassa? Vai johtuiko se kompressiosäärystimien käytöstä? Vai? Tähän pitäisi vielä saada vastaus.

Noutajat ovat saapuneet

Siskoni M:n miäs P kertoi yllättyneensä, kun olin näyttänyt niinkin reippaalta enkä muka yhtään väsyneeltä. Toista kertoo tämä hänen ottamansa kuva. Mielelläni pysähdyin juttelemaan heidän kanssaan, kun saapuivat Arenalle. Huomaa nojailu kaiteeseen ; ) Kiitos kuitenkin kauniista sanoista.






Nyt sitten "haudataan" tämä kisa. Jatketaan harjoitteluun palaamista vähitellen ja tuntemuksia kuunnellen. Ja sitten "uutta matoa koukkuun". Autshh!

Askartelu:

Ylipolvensäärystimet

Sain toiset ylipolvensäärystimet valmiiksi ja postiin. Tilaaja oli oikein tyytyväinen.








Korteista on tullut taas tilauksia. Ihana anoppini T teki mielenkiintoisen tilauksen, johon palataan myöhemmin. Siihen odottelen tarvikkeita ja sitten nopeasti kortti kasaan. Idea on jo päässä.  Varon vuoksi teen pari versiota, että tulisi sopiva. Myös neljä syntymäpäiväkorttia pitäisi valmistaa. Nämä tulevat tietyille henkilöille, jotka tunnen, osan paremmin ja osan huonommin. Sikäli helpompi haaste, kun tuntee hieman ihmistä, jolle kortti tulee. Laitan joitakin tänne näytille viimeistään syntymäpäivien jälkeen ; )

 

 

 

168.6106...

... km sain kasaan viikonloppuna Endurance 24 h kisassa. Tässä meni hiukan aikaa ajatuksia kasatessa ja kroppaa parannellessa, mutta tässä tulee raporttia tapahtumasta.

7. Endurance 24h 22.2-23.2.2014

Herätys oli klo 7.30. Puuroa ja kahvia syötiin. Ensimmäisen kerran ei puuro oikein meinannut mennä alas, joten jätin kahvin kanssa suunnittelemani voileivän väliin. Kamat kasaan ja autoon. Aikataulussa kohti Espoota. Yhden pysähdyksen taktiikalla (pissatauko) perillä. Mieheni I auttoi tavarat Arenalle ja chipin haun jälkeen etsimme huoltopöydälleni paikan radan varresta. Viimeisiä paikkoja vietiin, vaikka olimme ajoissa paikalla. Sain ihan hyvän paikan, joka toimi myös juoksun aikana. Mieheni I joutui lähtemään iltavuoroon töihin, joten hän antoi perinteiset onnenpotkut persuuksilleni ja jäin laittamaan huoltopöytääni valmiiksi. Pukuhuoneessa tapasin tuttuja juoksijanaisia. Taisi kaikkia vähän jännittää, koska aika hiljaista oli - naisten pukuhuoneeksi.

 

Huoltopöydässä

Lähtöä odotellessani tuli huoltopöytäni luokse mies, joka oli kiinnostunut tapahtumasta. Kerroin hänelle mistä 24h kisassa ja ultrajuoksussa on kyse. Kyllä hän päivitteli ja jatkoi matkaa kuntosalille.

Kävin itse kävelemässä huoltosuoran ja moikkaamassa tuttuja. Sitten kohti lähtöä.

Lähtöä odotellessa

Matkaan pääsimme tasan klo 12.00 lauantaina. Alku lähti ihan hyvin liikkeelle. Kierrosajat olivat hieman nopempia kuin olin suunnitellut, mutten halunnut kovasti jarrutellakaan, koska juoksu oli kuitenkin rentoa. Lisäksi kierrosvauhti oli melkein samaa kuin mitä olin harjoitellut juoksumatolla. Ilmeisesti oli iskostunut takaraivoon tai selkäytimeen.

Tarkoituksenani oli juosta 14min. ja kävellä 1min. Aluksi kävelyjaksot jäivät tosi lyhyiksi. Rytmiä täytyi muuttaa myös siten, että kävelyosuus osui joko järjestäjien tai oman huoltopöydän kohdille. No, se alkoi sujumaan ihan hyvin.

Toinen aikataulutus oli nesteytys ja energian saanti. Rytmi siinä oli niin, että 15 yli otin urheilujuomaa, puolelta geelin, varttia vailla suolatabletin ja tasalta taas geelin. Näin mentiin ekaa tuntia lukuunottamatta, koska silloin en vielä ottanut geelejä. Aika äkkiä huomasin, että nesteytyksen kanssa tulee sikäli ongelmia, että hikoilu oli voimakasta. Pitää siis juoda paljon/riittävästi. Kolmannella tunnilla lisäsin myös toisen suolatabletin ohjelmaan.

Tässä sitä mennään

Aikataulun seuraaminen auttoi jaksottamaan juoksua niin, ettei aika tuntunut pitkältä. Kun kierros oli 390m ja katsoit aina maaliviivan ylitettyäsi kierrosvauhdin ja mietit seuraavan tauon paikkaa, aika kului hyvin.


Kello 18 oli ensimmäinen suunnanvaihto. Järjestäjät paimensivat meidät juoksijat kiertämään tekemänsä rivin ja matka jatkui. Minulle kävi käännöksessä ikävästi, kun tunsin oikessa akillesjänteessä piston. Jouduin pysähtymään kaksi kertaa ja korjaamaan sukkaa, kun luulin johtuvan siitä. Kun ei auttanut, pysähdyin huoltopöytäni luokse ja otin uhkarohkeasti kengän ja sukan pois. Akilles hiukan punoitti, mutta johtui jo kuljetusta matkasta eikä muuta hälyttävää ollut näkyvillä. Puin sukan ja kengän takaisin ja matka jatkui. Edelleen epämiellyttävää tunnetta aina välillä akilleksien kohdilla. Kello 19.00 tarjoiltiin pastaa ja päätin syödä vähän ihan paikallani istuen, jotta vatsa kestäisi paremmin.

Tilanne parani tai ainakin minusta tuntui siltä. Ja matka jatkui...
jotenkin tuossa 7 tunnin kohdilla tuntui vaikealta ja että kunto loppui. Jaa nyt jo. Seuraavaksi ongelmana oli tuo nesteiden ja energian saanti. Ensin lopahti urheilujuoman meno. Mielestäni se oli liian makeaa/vahvaa eikä riittävän viileää. Pikkuhiljaa mikään ei oikein maistunut ei juoma, ei energia. Ainut mikä meni hyvin oli mustikkakeitto. Yritin kuitenkin koko ajan vaihdellen lajeja juoda, koska hikoilu jatkui. Muutamia kertoja kävin WC:ssä ja nestettä tuli pieniä määriä, mikä oli hyvä. Vatsa kesti ilman tyhjentämistä kummastakaan päästä. Useat juoksijat joutuivat sitä tekemään.

 

Suunnanvaihto klo 24.00


Puolessa välissä kisaa eli klo 24.00 oli toinen suunnanvaihto. Olin saanut täyteen tavoittelemani 96km, mutta olin kyllä jo aika väsynyt. Mietin, että tässä vaiheessa ei saisi olla vielä näin voimaton, koska kisaa oli vielä jäljellä 12 tuntia.

Onneksi klo 01.00 oli jälleen pastatarjoilu. Pääsin itseäni parempaan herraseuraan, koska olin päättänyt syödä taas istuen. Takasuoralla oli muutamia penkkejä ja siinä syödessämme vaihdoimme kuulumisia. Jalat, jalat...mahat, mahat oli kaikilla ongelmana. Pohdittiin kannattasiko minun koittaa toisilla kengillä.  Päädyin vaihtamaan onneksi viime hetkillä mukaan ottamani toiset juoksukengät. Pastaa sulatellessani vaihdoin sukat ja kengät. Ei ole ihan helppoa laittaa märkiin jo hieman turvonneisiin jalkoihin sukkia sileästi ja survoa niitä kenkiin. Onneksi nämä kengät olivat kuivat. Mietin josko joudun palaamaan alkuperäisiin märkiin kenkiin, niin ei olisi helppoa näitä räpylöitä niihin enää survoa.

Aamuyö mentiin kohti B-tavoitetta eli 100 M eli 160km:ä. Välillä tuntui, että kilometrit karttuivat hiiiiitaasti ja kierroksiin kului aina vain enemmän aikaa. Kävelytahti kiihtyi ja aina kun lähdin uudelleen juoksuun akillekset varoittelivat kireydellään. Neljän aikaan aamuyöllä otin iPad:n mukaan ja kuuntelin mieheni I:n nauhoittamaa kannustusmusiikkia. Kummasti tahti hieman parani, kun korvissa raikas raikas hevymusa ; ) Kaikki auttaa. Aamuyöllöä ei alkanut edes nukuttamaan vaan vain kokovartalon uupumus oli läsnä.

Viimeinen suunnanvaihto oli klo 6.00. Siitä odottelimme aamupuuroa, joka tarjoiltiin klo 7.00. Tässä vaiheessa pääsi hyvin jutulle kanssajuoksijoiden kanssa, kun kaikkien oli välillä enemmän tai vähemmän käveltävä. Puuron söin oman mustikkakeiton kanssa ja tuntui rauhoittavan vatsaa. Puuron jälkeen pystyin taas juomaan vettä ja keltaista Jaffaa mustikkakeiton lisäksi. Välillä napostelin suolakeksejä, kun niitähän suositellaan esim. aamupahoinvointiin. Heh!

Vihdoin suurinpiirtein klo 09.30 sain sen 160km täyteen. Sen jälkeen kävelin jonkin aikaa ja annoin akillesten levätä. Olin päättänyt, etten riko jalkojani ihan huonoksi. Mieheni I oli esittänyt toiveen, että pystyisin hänen synttärimatkallaan kävelemään ilman keppejä. Tätä asiaa jouduin miettimään sekä myös jatkossa juoksemista. Päädyin varovaiseen etenemiseen välillä kuitenkin juosten.

Viimeinen etappi oli odottaa siskoani M ja sen miästä, jotka olivat tulossa minua hakemaan. He ilmestyivät paikalle n. klo 11.30 ja opastin heidät huoltopöydälleni katsomaan loppuklimaksia. Järjestäjät jakoivat kaikille juoksijoille puupalikat, joissa oli juoksijan numero. Kun aikaa oli jäljellä n. 15 min, kaikki kynnelle kykenevät juoksevat niin paljon kun vielä pystyvät. Tämä lopun kiri on aina hienoa seurattavaa. Kun klo 12.00 sunnuntaina laukaus pamahti, kaikki juoksijat pysähtyivät paikoilleen ja asettivat puupalikan radalle siihen kohtaan mihin olivat päässeet. Siitä kohtaa mitataan jokaisen vajaa kierros ja lisätään täysiin kierroksiin.




Viimeisillä kierroksilla

Minä pysähdyin melkein oman huoltopöytäni kohdilla. Siskoni M:n miäs otti muutamia kuvia ja siskoni M alkoi kerätä tavaroitani kasaan. Minä pääsin vihdoin suihkuun pesemään 24 tunnin hiet. Siskoni M auttoi minua kovasti näissä puuhissa ja huolenpito tuntui mukavalta. Suihku piristi, mutta oikean jalan akillekseen siskoni M haki kylmäpussin. Hän oli myös hieman järkyttynyt huonosta liikkumisestani, kun juuri äsken olin "viilettänyt" viimeisiä kierroksia juosten radalla ja nyt linkkasin naama mutkalla. Tällaistahan se on aina heti kisan jälkeen. Muutamia rakkoja löysin, mutta päätin hoidella ne vasta kotona. Oli hyvä idea ottaa perinteiset Aino-tossut mukaan. Niihin turpeat rakkoiset jalkani sujahtivat hyvin.

Haimme vielä osanottajamitalini ja -diplomini ja sitten kotia kohti.
Pysähdyimme kotimatkalla syömään ja ihmeekseni pystyin syömään ihan hyvin. Ainut vaikeus oli autosta nouseminen ja istumisen jälkeen liikkeelle lähtö. Hieman jalat aina norjistuivat, kun oli liikkeellä.

Kotona olin vähän ennen klo 16. Siskoni M kantoi kaikki tavarani sisälle. Puhkoin neljä rakkoa. Yhden mahtavan kellukan oikean jalan etuvarpaan kynnen alta. Otin yhden Buranan parantamaan lihasvaurioita ja virittelin kylmäpakkaukset molempiin akilleksiin. Sitten sänkyyn klo 16.30. Olin valvonut 35 tuntia, mutta HYMYILIN ja nukahdin.

Siinä se on!

Palataan vielä myöhemmin asioihin, joita on tullut viikon aikana mieleen. Ja palautumiseen.

 

 

 

 

 

...HEPPENANNE...

... eli kaikki alkaa olla valmiina vain lähtöitkua vaille, kuten vanha sanonta kuuluu. Viime yönä näin jo untakin kisasta. Ainut huono juttu siinä oli (oliko sittenkin painajainen), että minä ISTUIN kierrostenlaskijan kanssa ja juorusin. Sitten lopuksi hämmästelin, että miksi minä tässä istun enkä ole kiertämässä rataa....

Ei vaan asiaan... "All my bags are packed I'm ready to go..."

Juuri äsken pakkasin kaikki mukaan tulevat vaatteet ja kengät laukkuun. Päätin vielä ottaa mukaan Aino -aamutossut paluumatkaa varten, jos jalat on ihan p---na.
Huoltopöytä on jo pakattuna autoon. Kuivamuona on suurimmaksi osaksi pakattuna. Jääkaapissa ja pakastimessa olevat kylmälaukkuun tulevat pakkaan sitten aamulla.

 
Tällaisen kasan otan omia muonia mukaan. Lisäksi on sitten vielä järjestäjien pasta x 2, puuro x1 ja muut tarjottavat. Toivottavasti vatsa ottaa vastaan ja antaa juosta.





Pakattuna on myös vaseliini, kylmävoide, peseytymistarvikkeet, lääkkeet ( ne vakituisesti käytettävät) yms. yms. Tavarat ovat tosin vielä vähän hajallaan osa yläkerrassa keittiössä ja osa alhaalla, mutta enköhän ne vielä samaan kasaan laita. Jotain pientä säätöä on esim. energiapatukoita pitää pilkkoa suupaloiksi ja sellaisia pieniä juttuja. Niitä tässä ilta mietitään ja hermostellaan. Säätiedotus pitää vielä katsoa, että tiedämme varata aikaa, jos se lumisade tulee jo aamulla.

En oikein pysty nyt keskittymään tähän kirjoittamiseen, mutta toivottavasti ehdin, jaksan ja muistan kirjoittaa alkuviikosta sitten paremmin.

Lopuksi se lupaamani nettilinkki tapahtuman seurantaan:

1. www.endurance.fi 
         - valitse ylimmäinen linkki juoksevan miehen yläpuolelta
              - ja sitten Endurance 24 h online seuranta

2. www.endurance.fi/24/2014/live/
          - tällä pääsee suoraan

Jos haluat voit lähettää kannustusviestin juoksijalle vasemmalla ylhäällä olevan linkin kautta. Kun lähetät minulle niin käytä Jaavia, koska juoksussa on myös kaima mukana. Näin tiedän, että viesti on minulle tarkoitettu.

Ei muuta kuin kaikkien tätä lukevien peukut pystyyn!