TAITOA...

...sitä joko on tai sitten ei. Eihän se niin mene. Yksi kaveri, joka kävi lukemassa blogiani, kysyi miksi laitoin profiiliini, että olen keskinkertainen. Hyvä kysymys! Ja huonoja kysymyksiä ei olekaan.
Keskinkertainen. En halunnut laittaa, että olen tavallinen, koska en ole ikinä halunnut olla tavallinen enkä mielestäni ihan tavallinen olekaan ; )
Mutta olen keskinkertainen, kuten suurin osa ihmiskunnasta on. Toiset vain ovat taitavia ja osaavat loistavasti juttuja. Sitten on ei niin taitavia eli keskinkertaisia.

Halusin kirjoittaa keskinkertaisen askartelijan ja urheilijan mietteitä. Vaikka olen paljon oppinut itseäni paremmilta käsintekijöiltä saati sitten urheilijoilta, halusin tuoda esille myös tällaisen keskinkertaisen yritelmiä. Luulen, että tämä saattaa kannustaa muitakin tavallisia tai keskinkertaisia yrittämään niin askartelun kuin liikunnan saralla. Keskinkertaisuudessa on se hyvä puoli, että kun välillä oikein onnistuu niin on hirmu tyytyväinen. Näinkin voi keskinkertaiselle käydä. Minä tiedän.  
Silloin kun joku tekele onnistuu tuntee tosiaan halua jakaa se onnistuminen. Saatika sitten, kun on ensin hiki hatussa treenannut ja onnistunut pääsemään maaliin ja/tai tavoitteeseen, niin voi sitä onnistumisen riemua. Vaikka olisitkin siinä keskinkertaisten sakissa.  
Toivon, että aivan tavalliset  tai keskinkertaiset ihmiset saisivat vinkkejä ja uskallusta yrittää mitä erilaisempia juttuja, kun kerta minäkin onnistun. Aina välillä.

Urheilu:

Eilen lupailin kertoa enemmän lauantaisesta treenistä. Sehän siis sisältää 4km:n juoksun Vehmaisten koululle, jossa tunti zumbaa ja toinen tunti vaihtelevasti muokkaus/venyttelyä. Paluu taas juosten 4km kotiin.

Minun piti kertoa toisen tunnin aikana tehdyistä joogaharjoituksista, mutta tänään osallistujat äänestivät enemmänkin Pilates-tyyppisen harjoittelun puolesta. Joudutte odottamaan tarinaa joogaan koukuttumisesta ensi lauantaihin. Silloin ohjaaja lupasi taas joogaa.

Zumba on varmaan suurimmalle osalle tuttua tai ainakin on kuullut siitä. Ennen vanhaan sitä kutsuttiin aerobiciksi (vuonna 85). Erona on oikeastaa musiikin laatu. Zumbassa käytetään paljon latinolaisvaikutteista musiikkia, mutta meidän vetäjä laittaa meidät zumbaamaan myös "Kaiken takana on nainen " -levyn tahtiin. On muuten hauska koreografia. Meillä tunneilla on sellainen kylä meininki, koska suurin osa tulee läheisistä kaupunginosista. Tunnit järjestää Vehmaisten Urheilijat eli VehU. Paikalla on vaihtelevasti n. parikymmentä eri-ikäistä naista. Ohjaaja aina korostaa, että jokainen tanssii omalla tyylillä, "oma tyyli, paras tyyli". Askeleet perustuvat ihan perinteisiin askeliin eli mambon, salsan, rumban, rockin yms. Kun vähitellen askeleet oppii, voi ruveta miettimään käsien liikuttamista. Ja sitten askeleet ovatkin jo sekaisin... Se siitä taidosta. No, meilläkin osa on hyviä ja osa keskinkertaisia. Ja kaikilla tasaisen hauskaa.

Rokkia zumbatunnilla

 
Huomenna tässä osiossa tuleva TAVOITE!

Askartelu:

Tämä alue on jäänyt taas vähän paitsioon. Lauantaipäivä menee aika pitkälti tuon aamutreenin ja kotitöiden puitteissa. Eilen sain kyllä taas inspiraation illalla (= ii), mutta se jäi vaiheeseen enkä ehdi tänään toteuttaa, kun menemme mieheni I:n kanssa teatteriin. Mutta huomenna on koko ilta aikaa. Siis työn alla A6 kokoiset kukkakortit ja pääsiäisaiheiset kortit.

Prototyypit ja sekainen työpöytä