SEKOILUA...

...tapahtuu välillä viikonpäivien ja ajankulun kanssa. Kuten minulle kävi tällä viikolla. Ajattelin ettei kukaan jaksa joka päivä lukea tilityksiäni ja päätin vähän hillitä. Sitten elin koko torstaipäivän niin, että ajattelin olevan jo perjantai. Tulos oli se, että koska elin päivän "edellä" niin viikko tuntui pitkältä ja ajattelin saaneeni paljon aikaiseksi. Toisekseen äsken huomasin, että olinkin täällä viimeksi tiistaina. Jotenkin luulin kirjoittaneeni keskiviikkona, mutta, mutta...

Askartelu:

Lomalla on ollut ihanaa, kun on ehtinyt askarrella. Tosin osa ajasta on mennyt sekaista askartelutilaa siivotessa. Se inspiraatio kun iskee niin levittelen erilaisia versioita ympäri pöytää. Sitten huomaan, että tuohon korttiin sopisi sellainen lisuke, jota täytyy välillä valmistaa. No, niin se ei sitten sovikaan ja kohta kaikki paikat pursuaa. Kyllä niistä sitten jotain valmistuukin. Pari pääsiäiskorttia sain puserrettua valmiiksi asti. Ne on esillä www.jaavinkortit.fi sivuilla. Prototyyppejä lähtee ystäville siis pääsiäiseksi.
Sivuille lisäsin myös kahden säärystimen mallitkin. Toinen oli se täälläkin esiintynyt vaaleanpunainen pari. Toisista tuli taas pitkät ja raidalliset.

Pitkät raitasäärystimet

 
Sainpa taas harjoitella uuden kameran käyttöä ottaessani kuvia korteista ja säärystimistä. Sitä onnistumisen iloa, kun osasin ihan itse. Photoshop se taas hieman aiheutti päänvaivaa, mutta onneksi mieheni I ehti apuihin ja löysi neuvot ongelmiini.

Urheilu:

Tänään ns. helppo viikko ei oikein tunnu helpolta viikolta. Viikkoon mahtuu kaksi, siis kaksi, vapaapäivää ja silti on vähän vedoton olo nyt. Tiistain jälkeen laskin, että voin pitää vielä keskiviikkonakin vapaata, koska sunnuntaina pitää juosta vähintään 25km. Nopea päässälasku antoi siis yhden ylimääräisen vapaan. Torstaina nautin ulkona juostusta reilun 10km:n lenkistä. Pakkasta oli -7, mutta aurinko paistoi välillä. Piti juosta sellaista rauhallista vauhtia, mutta n. 3 km:n kohdilla huomasin hikoilevani ja kun katsoin juoksukelloani huomasin vauhdin olevan reilua. Kun juoksu maittoi päästelin menemään samalla vauhdilla. Muistin kunnon venyttelytkin, taas. Perjantaina venytin ja vanutin lenkille lähtöä niin, että tein sen vasta illalla ja juoksumatolla. Vähän oli jo sellaista juonimisen makua, kun selitin itselleni, että 9km riittää. Ei, kun 10km täyteen. Jos tässä vaiheessa alkaa vähentelemään siitä mitä on päättänyt, niin ojassa ollaan. Tänään taas perussetti juoksua, zumbaa ja muokkaus/venyttelyä. Mieheni I juoksi minua vastaan ja paluumatkan juoksimme siis yhdessä. Tänään oli viimeinen kerta joogaa. Siitä kerron teille huomenna. Kuten myös KRU:sta. 
Nyt siirryn harrastamaan penkkiurheilua. Alkamassa nimittäin QPR-ManU.