KIUSATAAN...

... nyt oikein kunnolla ja ollaan sitten alkuviikko hissukseen. Ei vaan. Lyhyt kertomus aikaan saannoksista. 

Urheilu:

Varvas siis vähän eilen kimoili, kun yritin väkisin poistaa sitä tervettä kapeata osaa reunasta. Tänään arvuuttelin miten kestää juoksua. Aamulehteä postilaatikolta hakiessa kenkä tuntui hieman ikävältä. Olisikohan syynä ollut myös isoihin lenkkareihin tungetut villasukat?!! Koska yöllä oli tullut reilusti lunta ja ainakin meidän talon pihassa lumen alla oli aivan sileä jää, päätin jälleen suosia sisäjuoksua. 

Varpaan laitoin niin, että sivelin kynnettömään osaan reilusti vaseliinia ja sitten laastari siihen päälle. Ohut sukka juoksukenkiin, ettei kovasti painaisi. Aluksi tuntui hieman aristavan, mutta se meni ohi, kunnes aivan viimeisillä kilometreillä varvas hikosi ja ehkä hieman turposikin ja alkoi hieman tuntua. Ei paha. Kyllä sen kanssa pärjää. 

Juoksin siis pitkän lenkin, joka tällä viikolla vain 22km. Koko viikon saldoksi tuli siis 70,5 km. Sen lisäksi vain yksi lihaskuntoharjoitus. Suurin piirtein suunnitelman mukaan. Ensi viikolla pitäisi kilometrejä kasata ainakin 80km + muut harjoitukset. Olin iloisesti yllättynyt, kun tänään ynnäsin koko helmikuun saldon: 

Juoksua               278,83km
Zumbaa                   4 h
Muokk./venytt.       4h
Kahvakuulaa          1h 45 min.

Ihan hyvä saldo, kun ajattelee sitä tasapainottelemista jaksamisen ja vammojen välttelyn kanssa. Teen koko ajan pientä vertailua vuoteen 2011 (hyvä vuosi) ja olen silloisista kilometreistä hieman edellä. Jos jostakusta tuntuu nuo edellä mainitut määrät suurilta, niin hienoa. Olen otettu. Pitää kuitenkin muistaa mihin tähtään. Itse aina välillä vertailen muiden tekemisiin ja hoh-hoijaa, eipä tämä vielä mitään. Siksi se keskinkertainen!!!! : ) 

Askartelu:

Ensimmäiseksi askartelin kameran jalustalle ja kuvauskuntoon. Nappasin kuvat eilen tekemistäni kahdesta kortista. Lisäksi kuvasin jo viikolla valmistuneet säärystimet. Tämän jälkeen askartelu liittyikin kuvien käsittelyyn ja siirtämiseen nettikaupan sivuille. Siinä on edelleen näpertämistä, vaikka jo ilokseni kohtuullisesti sujuukin. 

Vanha roosa

Kuten huomaatte pidän aika pelkistetystä tyylistä eikä korteissani ole bling blingiä.            

Palmikkosäärystimet

Tällaisten pienten palmikoiden tekeminen on oikein mukavaa ja rentouttavaa.










Nyt kahville ja näpertelemään säärystimiä. Aaaah!!

JAKSAMISESTA...

...halusin kirjoittaa teille. Tämä siis liittyy anneaulikin kommenttiin, että pitää varoa ettei touhua liikaa...
Jaksaminen on niin mielenkiintoinen aihe, että sitä on hieman avattava blogin pääaiheiden URHEILU ja ASKARTELU kautta. 

Urheilu:

Liikunnassa on aina vaarana se yli-innokkuus, joka voi kostautua esim. ylikuntona, vammoina tai muina oireina. Itse joudun aina vähän taiteilemaan tämän asian kanssa, kuten muutkin aktiivisesti liikuntaa harrastavat.  Erityisesti silloin, kun tulossa on jokin kisa asia vaatii paneutumista. Otetaan esimerkiksi vaikka tuollainen Oxroadultra -kisa, johon ensi kesänä aion osallistua. Pitkään juoksukisaan valmistautuminen vaatii niitä juostuja kilometrejä. Ihan jo peruskunnon ylläpitämiseksi ja mielellään parantamiseksi, mutta myös jalkojen iskukestävyyden lisäämiseksi. Tietysti myös muun kropan pitää kestää matkan rasitukset. Yksi tärkeimmistä on myös tuo pääkopan "kestävyys" ja vatsa se pitää juoksijankin tiellä. Syömistäkin pitää harjoitella, jotta saa selville mikä sopii vatsalle ja kropalle.

Kun toissa vuonna harjoittelin Suomalaiset Sataset -kisaan, sain ohjeen, että jaksaakseen juosta 100km yhteenmenoon, pitäisi jaksaa ainakin parina viikkona juosta yli 100km. Eli yksinkertaisesti, jos jaksat juosta viikossa 100km, niin jaksat sen päivässäkin. Mitä enemmän viikkokilometrejä kertyy ilman ongelmia sitä paremmat edellytykset on selvitä pitkästä juoksukisasta. Ennen jokaista kolmea osajuoksua sain ainakin kahtena viikkona tuon 100km täyteen. Ja selvitin juoksut. 

Okkei, nyt se on testattu. Kokemuksiin, pääasiassa omiin, on hyvä tukeutua. Tänään siis mietin kuinka paljon ja minkälaista treenin pitää olla. Kilometrejä pitää kertyä, mutta myös lihaskuntoa pitää treenata. Lihakset vaativat venyttelyjä. Pääkoppaa hoidetaan juoksemalla niitä tosi pitkiä hitaita, jotka tällä hetkellä ovat 25km, mutta kesää kohti pitenevät ainakin 50km:n.

JAKSAMINEN on juuri sitä, että suunnitellaan harjoitukset niin, että lepoakin tulee. Perusjuttuja on ettei kahta kovaa harjoitusta peräkkäisinä päivinä. Mielellään ei kovaa iltatreeniä ja heti aamutereeniä perään. Tosin tuosta täytyy välillä luistaa, koska aika ei riitä : ) Hyviä kikkoja löytyy: hyödynnetään työmatkoja, juostaan heti aamulla ennen aamiaista, vapaapäivinä kaksi treeniä tai rypäsharjoittelua. Rypäsharjoittelussa juostaan peräkkäisinä 2-3 pvnä enemmän ja sitten lepo. 
Aina pitäisi muistaa keventää, jos on tosi väsynyt olo ja harjoitus ei kulje. Kuitenkin mielestäni niin että, jos väsyttää ei heti lyödä hanskoja vai pitäisikö sanoa sukkia pöytään vaan lähdetään vetämään harjoitusta. Usein käy niin että vauhtiin päästyä harjoittelu sujuukin. Vasta jos harjoittelun aikana tuntemukset ovat huonot voi harjoittelun keventää ja tehdä parempana päivänä enemmän. 

Tähän väliin pieni kevennys:

Tänään treeneihin kuului juoksua 7km ja 45min kahvakuula ym lihaskuntoharjoittelua. Suihkun jälkeen huomasin, että olin menettämässä sittenkin isovarpaan kynteni. Ai miten keskellä talvea? Yleensähän ne lähtevät jonkin kisan jälkeen. Tämä kynsi oli jo syksyllä vähän kiikunkaakun ja kolmisen viikkoa sitten se taittui zumbatunnilla (?). Tänään sitten nostin kynttä reunasta ja sinnehän oli kasvanut jo 1/3 osa uutta kynttä. Ikävä vain, että kynsi oli toisesta reunasta n. 2mm kiinni koko matkalta. Eihän sitä repsottamaan voinut jättää. Patsi, että voi. Jouduin leikkaamaan sen siten, että pieni kaitale jäi vielä reunaan. Voipi aiheuttaa hankaluuksia huomisen pitkän lenkin aikana. Varpaan päässä ei ole vielä uutta kynttä ja se on ikäänkuin ohutta ihoa. Lisäksi kynnen jäänöspala saattaa tarttua sukkaan. Kokemus auttaa tässäkin. Nimittäin tästä varpaasta jo kolmas kerta, kun kynsi lähtee. Kevyt suoja juoksun ajaksi ja muuten ilma hoitoa. Uusi täysi kynsi on valmis n. 4-5kk:n päästä eli juuri ennen ORUa. 

 
Esimerkki juoksijan varpaasta. Oikealla pieni siivu vanhaa kynttä. Pienen mustan jäljen kohdille asti on juuresta kasvanut jo uutta. Eikö olekin mielenkiintoista.

 

 

 

 

 

Askartelua:

JAKSAMISESSA auttaa myös joku kiva harrastus, kuten minulla askartelu ja käsityöt. Yleensä on oikein rentouttavaa näperrellä. Paitsi silloin, kun ei meinaa onnistua tai ei onnistu. Perjantaina yritin illalla kehitellä uusia kortteja, mutta ei. Ei sitten millään tullut ideoita, joten annoin periksi. Sitten tänään aamupäivällä taas sujui ja sainkin muutamia ideoita, joista jonkun jo toteutinkin. 

Nyt menen rentoutumaan kutimen ääreen. Kiitos Tuiskutuulelle ensimmäisestä säärystintilauksesta.

Tuossa ylhäällä oikealla on se lanka jota ensin suunnittelin. Sehän on ihan harmaa. Siispä tuo pari on ne tulevat säärystimesi. Ensi viikolla toimitan ne sinulle.









Huomenna kerron kuinka varvas kesti kyytiä. Autshh!

YHDESSÄ...

...askartelu on sitten kivaa, saimme todeta eilen, kun kokoonnuimme porukalla valmistamaan sytykeruusuja. Ehdotus askarteluillasta lähti oikeastaan ihan tarpeesta liikkeelle. Olin antanut jo parina jouluna kummitytölleni lahjaksi sytykeruusuja. Kummityttöni H:n asunnossa on pieni takka. Sytykeruusut ovat olleet oiva apu kosteiden puiden sytyttämiseksi. Lisäksi ne ovat kauniita sisustuselementtejä esim. lasikulhossa tai -maljassa. No, kummityttöni H halusi oppia tekemään ruusuja itse ja ikiystäväni E, edellisen äiti, kannusti minua "tekemään jotain" asian hyväksi. Kun tuli puhetta askarteluillan järjestämisestä, innokkaita ilmaantui enemmänkin. Ensimmäiseksi paikalle saapuivat siskoni M, joka on aina ollut innokas tekemään käsitöitä. Hän kutoo, virkkaa ja jonkin verran askarteleekin. Hän on oikein innokas oppimaan kaikkea uutta, varsinkin opastettuna ; ). Sitten saimme mukaan Tuiskutuulen, joka jo työnsä puolesta on kiinnostunut kaikesta käsillä tehtävästä. Hän on oikein erikoistunut kaikkeen askarteluun. Hän on esimerkiksi opetellut kirjojen sitomista ja hyvästä tekstaustaidostakin on paljon hyötyä. Lisäksi seuraamme liittyivät siis ikiystäväni E ja hänen tyttärensä, kummityttöni H. Ystäväni E aikoo jakaa oppimaansa eteenpäin.

Munakennot saivat kyytiä ja alkoivat muotoutua ruusuiksi.
Aluksi keskityimme niin, että puhekin lakkasi.

Mutta jälkeä alkoi tulla. Ainakin silpun määrä lisääntyi. Ei vaiskaan, kyllä valmistakin tuli.
Mielenkiintoista, että kaikkien ruusut olivat hieman erilaisia ja persoonallisia.

Välillä suoritimme "kastelua" eli kastelimme kootut ruusut steariinissa. 









Vauhtiin päästyämme juttua ja ruusuja tuli tasaisen tappavaan tahtiin. Harkitsimme jo säännöllisten askarteluiltojen pitämistäkin. Tämä on mukava tapa tuttujen ihmisten tavata toisiaan ja saada jopa jotain aikaiseksi. Voi olla, että joudumme vielä uudelleen valmistamaan ruusujakin, koska ideoita niiden käyttämiseksi pursusi.  

Osa valmiista ruusuista

 Jatketaan munakennojen keräilyä ja saattaa käydä niinkin, että opettelemme seuraavaksi esim. purkkien renkaista tekemään jotain. Niitäkin keräillään. Kiitos kaikille osallistujille! Ja ne, jotka eivät päässeet mukaan, odottavat seuraavaa kertaa.

 

Urheilu: 

Mukavan illan lopuksi jaksoin vielä juosta juoksumatolla pienen lenkin. Tänään iltapäivällä lähdin ulos juoksemaan ja meinasin saada laakin. Olin katsonut, että lämpöä on +4. Ilma oli ehkä hieman harmaa, mutten sisältä kiinnittänyt siihen erityistä huomiota. Kun pääsin matkaan huomasin, että sataa tihutti. Tihutti. Aluksi, mutta heti 300m:n  jälkeen alkoi oikein satamaan. Ja kylmä tuuli. Ja jalkakäytävät kaljamalla. Onneksi pääsin parin kilometrin jälkeen vähän tuulensuojaan ja sadekin lakkasi. Sain sittenkin juostua reilun 9km. Anneaulikki heitti tuossa mielenkiintoisen kommentin treenimääristä ja jaksamisesta. Palataan siihen asiaan vielä tarkemmin huomenna.
 
 

KIIRETTÄ...

...pitää, kun en lupauksestani huolimatta ole ehtinyt kirjoittaa sitten lauantain. Lauantaina olimme mieheni I:n kanssa syömässä Roastissa ja sen jälkeen Jiri Nikkisen keikalla TTT-klubilla. Klubista on näemmä tullut meidän kantapaikka. Huomasimme, että juuri nyt siellä esiintyvät kaikki ne, jotka olemme aina halunneet nähdä. Jiri sitten rokkasi Beatlesia ja hyvin. Yleisöä olisi saanut olla enemmänkin, ihan vain esiintyjien vuoksi.  Onneksi me kaikki paikalla olevat panimme parastamme ja tunnelmaa oli.

Urheilu:

Lauantainen valvominen veroitti KRU intoa, mutta jo klo 11.10 olin juoksuvarusteet päällä. KRU= Kotirataultra juostaan/kävellään kaksi kertaa vuodessa tammikuussa ja helmikuussa, kuun viimeinen sunnuntai. Tarkoituksena on päivän ( ja tarvittaessa yön) aikana juosta/kävellä 50km tai vaihtoehtoisesti 25km:kin riittää. Matkaa ei tarvitse suorittaa yhteen menoon, vaan sen voi myös suorittaa jaksoissa. Joku on joskus juossut aamulla lenkin, käynyt anopilla iltapäivällä kylässä ja jatkanut juoksua illalla. Pääasia on, että kilometrit tulevat täyteen. Oma mittaus ja ilmoitus riittävät suorituksen hyväksymiseen. KRU on kansainvälinen tapahtuma ja jotkut seurat ja yhteisöt järjestävät yhteisiä tapahtumia. Tarkoituksena on innostaa ihmisiä harjoittelemaan myös talvella. Tosin välillä harjoitusohjelmat tai -aikataulut haittaavat osallistumista. Niinhän minullakin piti olla helppo viikko ja jouduin sitten jättämään kilometrejä sunnuntaille. Lyhensin matkan 50km:stä 25km:n kuten viime kuussa. Juoksu sujui valvomisesta huolimatta hyvin. Aikaa sain kulumaan 2:44:17 ja 25,11km.
Maanantaina alkoi sitten kova viikko. Tein heti kaksi lenkkiä saadakseni kilometrejä kasaan. Aamulla heti klo 6 jälkeen 9,5km ja päivällä reilu 6km.

Joogasta lupailin myös jo useampaan otteeseen kertoa. Siihenkin jäin koukkuun. Lauantaitreeneissä sijaisvetäjämme ohjasi meille kolmella kerralla osan tunnista joogaa. Olen aiemmin ajatellut, että tuollainen "hidas" liikkuminen on ajanhukkaa. Sitten kuulin, että ManU:n silloin 37-vuotias keskikenttäpelaaja Ryan Giggs kertoi päässeensä takaisin huippukuntoon joogaamalla. Jooga siivitti hänet kaudella 2010-2011 yhteen parhaimmista kausista. Siispä enää en luule joogaa ajanhukaksi. Ensinnäkin hengityksen opetteleminen ja liikkeiden tekeminen kuuden hengitystahdin aikana opettaa hyvän hengitystekniikan. Lisäksi uloshengityksen aikana tulisi venytystä pidentää tai asentoa aina tehostaa ja sen huomaa lihaskunnon paranemisena. Monet liikkeet parantavat myös tasapainoa. Edellä mainittujen lisäksi minä pidin erityisesti joogan antamasta rentoutumisesta. Oli mukavaa kiireisen viikon ja zumbatunnin jälkeen keskittyä kroppaan ja mieleen. Tunsin hieman notkistuvani ja rauhoittuvanikin. Uskon, että minulle on apua hengitystekniikasta rasitusastmani vuoksi. Ikävää, että enää ei ole joogatunteja. Täytyy varmaan etsiä joku paikka missä oppisi ainakin alkeita enemmän. Muutamia liikkeitä jäi nyt mieleen ja ainakin oman venyttelyharjoituksen lopuksi teen aina Puu -asanan.

Puu -asana

 
 

SEKOILUA...

...tapahtuu välillä viikonpäivien ja ajankulun kanssa. Kuten minulle kävi tällä viikolla. Ajattelin ettei kukaan jaksa joka päivä lukea tilityksiäni ja päätin vähän hillitä. Sitten elin koko torstaipäivän niin, että ajattelin olevan jo perjantai. Tulos oli se, että koska elin päivän "edellä" niin viikko tuntui pitkältä ja ajattelin saaneeni paljon aikaiseksi. Toisekseen äsken huomasin, että olinkin täällä viimeksi tiistaina. Jotenkin luulin kirjoittaneeni keskiviikkona, mutta, mutta...

Askartelu:

Lomalla on ollut ihanaa, kun on ehtinyt askarrella. Tosin osa ajasta on mennyt sekaista askartelutilaa siivotessa. Se inspiraatio kun iskee niin levittelen erilaisia versioita ympäri pöytää. Sitten huomaan, että tuohon korttiin sopisi sellainen lisuke, jota täytyy välillä valmistaa. No, niin se ei sitten sovikaan ja kohta kaikki paikat pursuaa. Kyllä niistä sitten jotain valmistuukin. Pari pääsiäiskorttia sain puserrettua valmiiksi asti. Ne on esillä www.jaavinkortit.fi sivuilla. Prototyyppejä lähtee ystäville siis pääsiäiseksi.
Sivuille lisäsin myös kahden säärystimen mallitkin. Toinen oli se täälläkin esiintynyt vaaleanpunainen pari. Toisista tuli taas pitkät ja raidalliset.

Pitkät raitasäärystimet

 
Sainpa taas harjoitella uuden kameran käyttöä ottaessani kuvia korteista ja säärystimistä. Sitä onnistumisen iloa, kun osasin ihan itse. Photoshop se taas hieman aiheutti päänvaivaa, mutta onneksi mieheni I ehti apuihin ja löysi neuvot ongelmiini.

Urheilu:

Tänään ns. helppo viikko ei oikein tunnu helpolta viikolta. Viikkoon mahtuu kaksi, siis kaksi, vapaapäivää ja silti on vähän vedoton olo nyt. Tiistain jälkeen laskin, että voin pitää vielä keskiviikkonakin vapaata, koska sunnuntaina pitää juosta vähintään 25km. Nopea päässälasku antoi siis yhden ylimääräisen vapaan. Torstaina nautin ulkona juostusta reilun 10km:n lenkistä. Pakkasta oli -7, mutta aurinko paistoi välillä. Piti juosta sellaista rauhallista vauhtia, mutta n. 3 km:n kohdilla huomasin hikoilevani ja kun katsoin juoksukelloani huomasin vauhdin olevan reilua. Kun juoksu maittoi päästelin menemään samalla vauhdilla. Muistin kunnon venyttelytkin, taas. Perjantaina venytin ja vanutin lenkille lähtöä niin, että tein sen vasta illalla ja juoksumatolla. Vähän oli jo sellaista juonimisen makua, kun selitin itselleni, että 9km riittää. Ei, kun 10km täyteen. Jos tässä vaiheessa alkaa vähentelemään siitä mitä on päättänyt, niin ojassa ollaan. Tänään taas perussetti juoksua, zumbaa ja muokkaus/venyttelyä. Mieheni I juoksi minua vastaan ja paluumatkan juoksimme siis yhdessä. Tänään oli viimeinen kerta joogaa. Siitä kerron teille huomenna. Kuten myös KRU:sta. 
Nyt siirryn harrastamaan penkkiurheilua. Alkamassa nimittäin QPR-ManU.

INSPIRAATIO...

... iskee usein yllättäin. Maanantaina, kun mieheni I oli lähtenyt iltavuoroon, leiriydyin askartelemaan. Aluksi tein sellaisia "hanttihommia" eli valmistelin materiaalia - ja sitten se iski. Inspiraatio. Kohta pöydällä oli erilaisia versioita, joista sitten valitsin kolme kukkakorttia valmistukseen. Siinä sitten valmistui samalla yksi uusi Aksu (lila), joka oli vain kokoamista varten ja pääsiäiskorttikin on kohta tuotantoa vailla.

                                                                         
Saadakseni nämä näytille niin tänne kuin myös nettisivuille pääsin opettelemaan uuden kameramme käyttöä. Sekin jonkin sortin askartelua ja kiinnostavaa.

 

 

Urheilu:  

Kuten sunnuntaina luitte olen ilmoittautunut Oxroadultra kisaan ja liikuntasetelit postitin eilen. Niin, tähän kisaan voi osallistumismaksun suorittaa liikuntaseteleillä. Hienoa. Osallistumismaksu on 100 euroa, jos maksaa ennen 28.2. Lisäksi juoksijakortilla (Juoksijalehden tilaaja) saa 5 euron alennuksen. Maksoin siis tulevasta riemusta 95 euroa. Tai oikeestaan työnantaja maksoi : ). Kiitos siitä. Eilen inspiraation iskettyä pidin askarteluillan enkä siis treenannut lainkaan. Tänään sitten juoksin 8km ja tein 45min kahvakuulaharjoittelun sekä kunnon venyttelyt. Sen päälle oli mukava lähteä hierojan käsittelyyn. Ai että teki taas mukavaa. Tällä hetkellä käyn kerran 2 viikossa hierojalla ja kevättä/kesää kohti täytyy tiivistää. Viime vuonna laistoin hierojasta talvella ja se oli osasyynä plantaari faskiittiin. Sen hoitoon annankin vinkkejä jonain päivänä. Itse joudun nyt kilometrimääriä lisätessä tarkkailemaan jalkojen kuntoa koko ajan.

ORU: 

Hieman vajaa 6 kuukautta on tulevaan koitokseen ja suunnitelmia tehdään koko ajan. Tällä hetkellä siis kerätään kilometrejä ja kohennetaan lihaskuntoa. Koska tammikuussa sain jo n. 230km juostua, uskaltuduin ajattelemaan tosissani osallistumista ORU:n.
Nyt sitten menen sellaisella perinteisellä jaksotuksella, että 2 kovaa viikkoa ja 1 helppo viikko. Kaksi edellistä viikkoani meni 70km ja 81km, joten tämä viikko menisi johonkin 60km. Sitten huomasin, että sunnuntaina on taas Kotirataultran aika. Se tietäisi 50km:n juoksua, mutta onneksi 25km:n suorituskin hyväksytään. Luulen jääväni tuohon 25km:n. Täytyy vielä odotella onko juoksuseurasta ketään lähdössä yhteiselle lenkille vai meneekö yksin lumessa rämpimiseksi. Se on sitten taas Autshh!                                                    

MYSTEERIO BUFFO...

... mysteerio = Raamatusta aiheensa ottava näytelmä 
buffo = koominen tai hauska
Mysteerio Buffo = Raamatusta aiheensa ottava ironinen komedia.

Eilen kirjoitin taidosta ja kävimmekin Mieheni I:n kanssa toteamassa, että ainakin kahdella ihmisellä sitä on. Dario Fo ja Erkki Saarela ovat todella taitavia. Fon kirjoittama monologi on niin tässä päivässä, vaikka mukaileekin keskiajan kiertävien näytelmien tyyliä ja on kirjoitettu jo v. 1969. Ja Erkki Saarela on loistava näyttelijä. Olihan hienoa katsella taitavan näyttelijän esitystä TTT-klubilla.

Urheilu:  

Pidetään vielä jännitystä yllä ja kerron ensin tämän päivän treenistä. Harjoitus liittyy tulevaan TAVOITTEESEEN. Sunnuntaiseen tapaan vuorossa pitkä lenkki. Päätin tehdä sen tänään juoksumatolla saadakseni optimin harjoittelutilanteen. Siis ilman lumessa rämpimistä. Harjoitus meni siis näin:
25 min. juoksua keskivauhti 6:31min/km 
   5min. reipasta kävelyä kv  8:00min/km
ja näin jatkoin kunnes 25km tuli täyteen. 

Tässä näkyy tilanne noin puolen välin kohdilla
nousukulma = 0,5 (vastaa ulko olosuhteita)
aika= 86:58 (1h 26min)
km= 12.99
nopeus=8:00min/km (kävelyosuus)  

Juoksumatolla on helppo säätää juuri oikeat vauhdit ja kävelyä on helpompi harjoitella, kuin ulkona lumessa. Lisäksi huoneessa on lattiatuuletin, koska sisätiloissa tulee tosi kuuma juostessa. Nousukulmaa säätämällä saadaan olosuhteet kuin ulkona.

Lopputilanne:

aika=2:47 (2tuntia 47min)
matka=25.00km
kalorit= 1602 

 

Keskivauhti siis 6:41min/km. Ei huonosti, jos ajattelee, että siinä kävellään 10min jokaista tuntia kohti. Tosin mielestäni 8min/km kävelyvauhti on aika kova. Siinä sai pistellä tosissaan menemään. Harjoituksen tarkoitus on kokeilla miten jalat palautuvat kävelyosuuksilla. Lisäksi voi harjoitella syömistä (huomaa yläkuvan rusinapaketti on kadonnut alakuvassa) ja juomista kävelyosuuksilla. Palataan tähän harjoitteluun vielä myöhemmin. Keväämmällä siirretään tämäkin ulos.

Treenin jälkeen 3dl proteiinijuomaa, aah! Suihkun jälkeen ei heti ruoka maistunutkaan, joten kävin selaamassa nettiä ja etsimässä tsemppiä suorittaakseni ilmoittautumisen tulevan TAVOITTEEN vuoksi. Vähän vielä vaati venyttämistä, joten ravitsevan kotitekoisen makaronilaatikon jälkeen oli tullut aika.

Seuraava tavoite on:
OXROADULTRA, eli ultrajuoksu Turusta Hämeenlinnaan, 100 mailia (160km). Lähtö 16.8.2013 klo 22.00 Turusta. Juoksua edeltää prologi, joka on 6,5km:n taival Turun linnalta lähtöpaikalle.
Prologi alkaa klo 21.00 ja varsinainen ultrajuoksu siis klo 22. Aikaa 100 mailin matkalle enintään 24 tuntia. Joka 20km:n välein on isompi huoltopaikka, jossa myös mitataan, että juoksija pysyy aikarajoissa. Yön ja osan seuraavaa päivää juostuaan juoksija saapuu Hämeenlinnaan, jossa järjestetään keskiaikaiset markinat. Nopeammat juoksijat saapuvat juuri sopivasti markkinahulinaan. Me keskinkertaiset juoksijat saavutamme Hämeenlinnan n. klo 20-22. Takaraja on se klo 22.
Lisää kisasta www.oxroadultra.com

Aloitan tavoitteestani oman osion, jonka otsikko tulee olemaan ORU. Siinä mietiskelen tarkemmin mitä olen mennyt tekemään ja mitä minun täytyy tulla tekemään. AUTSHH!

Nyt menen rentoutumaan eli askartelemaan ja suunnittelemaan askartelukutsuja.